Tarkemmin ajatellen ja kokeillen ..(nam mumm raks..).. riisikakku on lähinnä tuota popcornia. Sekin tosiaan tihenee jo suussa pureskellessa. Huijaa lähinnä silmiä ja huulta muttei juuri mahaa ja suuta.

Makeanhimo ei ole samanlaista fyysistä riippuvuutta kuin nikotiiniin ja huumeisiin. Se ei ole pelkkää makeanhimoa, vaan makeisiin ja herkullisiin bliss-point tuotteisiin kohdistuvaa himoa. En tiedä ketään, joka tyydyttäisi makeanhimoa syömällä sokeripaloja, vaan suklaata ja muita herkkuja.

Vaikka himo ei ole fyysistä, se voi olla hyvin voimakas. Kivikautinen vietti makean perään on melkein kaikilla, mutta himon voimakkuudessa on suuria yksilöllisiä vaihteluita, jotka johtuvat geeneistä tai varhaisista lapsuuden kokemuksista.

Tunnen empatiaa sinua kohtaan, koska minun on ollut vaikea hillitä suklaan syöntiäni. Kirjassani ”Vähennä kaloreita ilman dieettiä” annan ohjeita kodin houkutuksia vähentävästä ruokasisustuksesta, mutta sekään ei kohdallani riittänyt. Täytyi määrätä itselle porttikielto suklaalle. Lopetin sen ostamisen kotiin, söin sitä vain jos jossain oli tarjolla.

Kiitos kommentista! Kuten olen ennenkin todennut, olen fysiikassa jokseenkin surkea. Mutta yritän perustella, miksi kannattaa käyttää energiatiheyttä painoyksikköä eli 100 grammaa kohden.

Ensinnäkin se on ainoa tapa, millä energiatiheys ilmoitetaan pakkauksissa ja Fineli-tietokannassa. Lisäksi lukuisat tutkimukset osoittavat, että painoyksikköä kohden laskettu energiatiheys todella vaikuttaa kaloreiden saantiin. Esimerkkisi eräässä kokeessa ihmiset söivät samanlaisia ruokia, joita tarjottiin kahdella eri energiatiheydellä, keskimäärin 115 tai 165 kcal/100g. Syödessään normaalisti ruokahalunsa mukaan, kummallakin kerralla he söivät saman määrän ruokaa, mutta saivat tiheämmästä 40 % enemmän kaloreita.

Tilavuus ennen syöntiä ei ole sama kuin mahalaukussa. Esimerkiksi 100 g popcornia (tiheys hulppeat 495/100 g) on iso kasa, mutta pureskelun ja syljen liottamana sen volyymi mahassa ei paljoa eroa muista ruoista.

Jos ilma on rakenteellisesti ruoan sisällä, sillä voi olla vaikutusta kylläisyyteen. Eräässä kokeessa vaahtokarkki aiheutti paremman subjektiivisen kylläisyyden kuin sama grammamäärä tavallista karkkia.

Olen joskus iltasyömisessä korvannut esim. leipää luomuriisikakulla koska jälkimmäinen on minusta ”energiahöttöisempää”, täyttää mahaa vähemmin kalorein. Laskin tuossa että riisikakku on fysikaaliselta tiheydeltään 0.1kg/litra (melkein kuin styroxia söisi) ja energiatiheys on silti 390 kcal/100g . Täysjyväleivälleni taas energiatiheys 252 kcal/100g, (fysikaalista tiheyttä en nyt tähän hätään saa selville mutta tuntuu raskaammalle eli tiheämmälle). Suklaaseen nähden tietysti vielä kamalampi ero fysik. tiheydessä.

Kieltämättä maittavuus saa syömään enempi. Tuoretta tuoksuvaa leipää tulee ahmittua kuin pullaa nälässä koska tuoksuu ja maistuu niin hyvälle. Päiviä vanha ei niin maistu.