Sivuston Pertti Mustajoki – Blogi kommentit

Pertti Mustajoki on kommentoinut artikkelia Pikaruokien läpivalaisu – rumalta näyttää

Pertti Mustajoki — Sun, 16 Oct 2022 12:00:49 +0000

Vastauksena kommenttiin olavi. En ole nähnyt julkaistuja tutkimuksia lelujen vaikutuksesta, mutta hampurilaisyritykset uskovat niiden olevan erittäin hyödyllisiä bisnekselle. Nettitiedon mukaan McDonalds käyttää satoja miljoonia vuodessa lelujen hankkimiseen. Se myös puolustaa kiivaasti oikeuttaan lelujen jakamisen. Kymmenkunta vuotta sitten San Fransicossa kiellettiin hampurilaisravintoloita jakamasta lapsille leluja. McDonalds käynnisti massiivisen oikeusprosessin, jonka avulla sai kiellon purettua.

olavi on kommentoinut artikkelia Pikaruokien läpivalaisu – rumalta näyttää

olavi — Sun, 16 Oct 2022 08:32:44 +0000

Ongelma 3: Leluja lapsille
”Mieluisten lelujen avulla lasten pieniä aivoja manipuloidaan tykkäämään epäterveellisten pikaruokien mausta ja aromeista.”

Aika huolestuttavaa jos tässä on kysymys jonkinlaisesta Pavlovin ehdollistamisesta.

Pertti Mustajoki on kommentoinut artikkelia Ylipainon lyhyt historia – 300 000 vuotta Pieksämäeltä Senaatintorille

Pertti Mustajoki — Mon, 13 Dec 2021 10:39:17 +0000

Vastauksena kommenttiin JR. Kiitos ihmislajin ruokatottumusten pitkän ajan ruokamuutosten esittelystä. Osa niistä aheutti jo tuhansia vuosia sitten lihomista ja muita ongelmia. Muutos oli hidas ja kosketti vain pientä osaa ihmisistä. Aikaisempaan verrattuna nuo viimeisten 40 metrin muutokset ovat ollet ultranopeita, saavutus jonka aikaansaamiseen on tarvittu modernin bisnesmaailman ja markkinatalouden huippuosaamista ja resursseja.

JR on kommentoinut artikkelia Ylipainon lyhyt historia – 300 000 vuotta Pieksämäeltä Senaatintorille

JR — Mon, 13 Dec 2021 08:55:39 +0000

Hei ehkäpä tämä sopii aihepiiriin, lähteenä https://foodtimeline.org/ omalla kommentaarilla.

16000 ekr alkuvehnä einkorn. Antropologit tunnistavat vaiheen karieksen alkamisesta, joka on myös kätevä tapa erotella metsästäjä-keräilijät ja maanviljelijät toisistaan.
10000 ekr leipä. Egyptiläiset jauhoivat viljan hiekan avulla, jota ei täysin saatu pois. Hampaat kuluivat
7000 ekr olut ja viini. Kaloreita voi myös juoda.
5000 ekr hunaja. Makeutus Buumi alkaa?
3000 ekr palmuöljy ja voi. Konsentroitua saturoitunutta rasvaa.
2500 ekr oliiviöljy. Puristettua yksi-tyydyttymätöntä rasvaa. Ihmisen varastorasva sisäisesti entsymaattisesti tuotettuna.
1200 ekr sokeri, ja juurikas 1747. Makeutus vauhdittuu.
17nn ranskalaiset perunat ja ketsuppi. Perunat paistettuna laardissa tai talissa, oletan.
1830 limpparit amerikassa. Pullokoot vielä pieniä…
1853 perunasipsit. paistorasva varmaan eläinperäinen.
1910 appelsiinimehu. Jaffa ilman kaasuja…
1911 Crisco puuvillansiemenöljy. Kovetetaan hydraamalla, joten maailmalle esiteltiin trans-rasvat ja valtava omega-6 rasvahappojen lisäys. Ensimmäinen prosessoitu rasva.
1950 pakastepizza. Vehnäleivän käyttö siis lisääntyy.
1965 Gatorade. Alussa ilman HFCS
1967 HFCS high fructose corn syrup -kuinka emuloida alkoholin polttoa maksassa? no ylimääräisellä fruktoosilla, kunhan ensin sopiva määrä muutetaan glukoosiksi. Limpparien makeutus muuttui.
1990 McDonalds ja muut pikaruokapaikat siirtyivät kasviöljypohjaiseen paistorasvaan.
2003 Transrasvoja alettiin hävittää resepteistä Usassa, Euroopassa vähän aiemmin.

Kun miettii mitä on muuttunut, niin tähän pitäisi lisätä siemenöljyjen voimakas lisääntyminen 1959 luvulta alkaen, kärjessä soijaöljy ja maissiöljy. Junk ja snack foodin yleistyminen perustui yhdistelmään, joka ei luonnossa esiinny. ”Kuidusta vapautettu hiilihydraatin ja rasvan luonnoton liitto” sopisi näille määritelmäksi. Lisäksi käytetty rasva on prosessoitua siemenöljyä, jonka omega -6 osuus on historiallisesti korkea.

Kun siirrytään eläinperäisesti rasvoista kasviperäisiin, veren kolesteroliin vaikuttaa sekä kasvi”kolesterolien” sekaantuminen kolesterin takaisinimeytymiseen, että uuden omage-6 rasvahappo tasapainon esittely keholle. Veren kolesteroli siis laskee tässä siirtymässä, vaikka yleensä käytetään ilmaisua ”saturoitunut rasva nostaa veren kolesterolia?”. Kumpi se olikaan ensin?

Melkein riittäisi, kun jättää syntymäkaupunkini Pieksämäen rauhaan ja keskittyy viimeiseen 300 metriin torilla, vastaten 300 vuotta. Mikä siinä ajassa on merkittävästi muuttunut? Englannin kolonia-ajan Cleave (1906–1983) lääkäri totesi: “For a modern disease to be related to an old fashioned food is one of the most ludicrous things I have ever heard in my life.”JR

Reijo Laatikainen on kommentoinut artikkelia Ylipainon lyhyt historia – 300 000 vuotta Pieksämäeltä Senaatintorille

Reijo Laatikainen — Wed, 01 Dec 2021 10:03:57 +0000

Kiitos Pertti, mainiosti taas kuvaat ja havainnollistat sitä, miten pahasti geeniperintömme ja ruokaympäristömme ovat pahassa ristiriidassa.

Toivottavasti tulevat sukupolvet voivat ylpeänä kirjoittaa jatko-osan tälle tarinalle ja kertoa miten aktiivisten vaikuttajien ja tutkijayhteisön yksimielisyyden vallitessa myös poliitikot ryhtyivät toimeen ja ruokaympäristömme rupesi vähitellen tervehtymään ja lihavuusongelma vähä vähältä kääntyi laskuun.

Arto Mustajoki on kommentoinut artikkelia Ylipainon lyhyt historia – 300 000 vuotta Pieksämäeltä Senaatintorille

Arto Mustajoki — Mon, 29 Nov 2021 13:58:50 +0000

Aivan erinomaisesti kirjoitettu. Kuitenkin ykdessä kohdassa olisin sanonut asian hieman toisin. Kun kulutamme muuta kuin ruokaa, siitä kärsii luonto ja sitä kautta myös ihminen.

Erja on kommentoinut artikkelia Lautasmallin kuva remonttiin

Erja — Fri, 19 Nov 2021 07:53:46 +0000

Olen samaa mieltä, että olisi parempi näyttää ja kertoa erilaisista vaihtoehdoista ja tavoista toimia kuin heittää yksi kuva, jonka mukaan ateria pitäisi koostaa. Pakko ei ole pidemmän päälle hyvä kannustin. Monet painonhallintaan liittyvät ohjeet ovat kovin ”paperinmakuisia” ja kaukana ihmisten tavallisesta elämästä. En ole kymmenien vuosien aikana onnistunut saamaan käyttökelpoista apua tuon tyyppisistä valistusteksteistä, vasta kun löysin esityksen ruuan laimentamisesta ja vapaudesta koostaa ateria omien ruokamieltymysteni mukaan ymmärsin miten juttu toimii painonhallinnassa.

Anna on kommentoinut artikkelia Lautasmallin kuva remonttiin

Anna — Wed, 10 Nov 2021 13:20:33 +0000

Oma painonhallinta perustuu pitkälti lautasmalliin, mutta noita virallisia ravitsemussuositusten kuvien katsoessani olen monesti miettinyt, että ovatko suosituksista vastaavat täysin vieraantuneita tavallisten ihmisten elämästä, kun suositusten kuvat antavat lautasmallista ja muutenkin terveellisestä ruokavaliosta noin ankean vaikutelman? Omaan silmään on erityisesti pistänyt se, että aterian eri komponentit on aseteltu lautaselle aika ilmavasti, mikä saa annoksen näyttämään jopa pieneltä. Lautanenkin taitaa olla melko iso. Tuo rekkakuskin lautasmalli näyttää jo paljon paremmalta. Yksi asia, mitä myöskään ei mielestäni liikaa korosteta, on se, että noita kasviksia voi laittaa lautaselle vielä reilumminkin mitä lautasmallin kuvassa. Jos ongelmana on isot annokset, kuten itselläni on ollut, niin kasvisten avulla ei niistä tarvitse luopua, koska kasviksia ei pysty lautasella kasaamaan sellaisia määriä, että niistä muotoutuisi ongelma painon kannalta – siis jos puhutaan ihan puhtaista kasviksista, ei öljyssä marinoiduista tai majoneesipohjaisista salaateista.

Hidas nousu hitaaksi laskuksi on kommentoinut artikkelia Ylipainoisen sininen tie pysyvään tulokseen

Hidas nousu hitaaksi laskuksi — Mon, 27 Sep 2021 07:25:16 +0000

Kiitos tästä ja muistakin kirjoituksistasi! Olen itse valinnut ultrahitaan laihtumisen (en laihduttamista!) omaksi tavoitteeksi ja menetelmäksi, ja olen ilahtunut kuinka hyvin se toimii. Itselle tärkeintä tässä on ollut, että en anna itseni laihtua liian nopeasti! Vaikken ole koskaan uskonut mihinkään kaalikeittodieetteihin, helposti menee niin, että kun alan kiinnittää huomiota syömiseeni, niin kalorien määrä vähenee liian rajusti. Parin kolmen viikon (ja kilon) päästä keho menee paniikkimoodiin ja vaatii kaikki kalorit takaisin, ja vielä vähän päälle varmuuden vuoksi. Tällä kertaa siis päätin varoa ennen kaikkea sitä, ettei paino putoa liian nopeasti.

Näin se onnistui: Muutama kuukausi sitten tein itselleni A2-kokoisen taulukon seinälle, mihin piirsin toivotun painokehityksen vuoden päähän, ja sopivaksi tahdiksi päätin kahdeksan kiloa vuodessa. Se saattaa kuulostaa hitaalta, mutta kun ajattelee että painonnousu on itsellä ollut tyypillisesti 1kg/vuosi, niin sehän vastaa kahdeksan vuoden painnonnousua! Nestevaihtelusta johtuen piirsin 1 kg marginaalin tavoiteviivan kummallekin puolelle. Sitten aloin punnita itseni joka toinen aamu, ja katsoin, että paino osuu tuon marginaalin sisälle. Kuten pelkäsinkin, heti viikon päästä olin jo marginaalin alarajalla, ja sen seurauksena lisäsin syömistä sopivasti kunnes pääsin takaisin keskiviivan tuntumaan. Näin neljän kuukauden kohdalla voin todeta, että paino on kuin onkin lähtenyt hitaaseen laskuun ja pysynyt kiltisti marginaalin sisällä, eikä nälkä ole päässyt yllättämään. Pitsa-, burgeri- ja pullapäiviäkin on mahtunut mukaan oikeastaan viikottain. Kiinnostavaa nähdä vuoden päästä, onko suunta jatkunut samana ja tavoite saavutettu. 🙂

Vielä kerran kiitos laadukkaan tiedon jakamisesta sekä täällä omassa blogissasi että Duodecimin artikkeleissa. Ne ovat olleet hyviä tietolähteitä sekä vahvistaneet uskoani omaan tapaani hoitaa tämä.

Leo Kaunisto on kommentoinut artikkelia Yksinkertainen ruoka ei ole ”pakollinen paha”

Leo Kaunisto — Mon, 09 Aug 2021 17:32:32 +0000

No nyt ollaan asian ytimessä. Me pyöritämme vaimon kanssa suunnilleen parin viikon ruokalistaa, jossa päivittäisten aterioiden ainekset ovat jatkuvasti samoja.

Aamiainen
– kaurapuuro (joka aamu) joskus hilloa tai marjoja
– musta sokeriton kahvi
Lounas
– eineksiä (kasvisruukku, possuruukku, liha-kaalilaatikko, liha-makaronilaatikko yms)
– uunimunakas
– Raaste (porkkana, kaali, lanttu (salaatin kostukkeena on kurpitsapikkelssi)
– Uunilohi (kerran viikossa)
– Näkkileipä (Pieni pyöreä ruis)
– Kokolihaleike kalkkuna (1-2 viipaletta)
– musta sokeriton kahvi
Päivällinen keittoja
– lihakeitot (makkara, kalkkuna, kasler)
– hernekeittoa purkista (lisätään hiukan palvattua lihaa)
– kaalikeitto (+ palvilihaa)
– lohikeitto (kerran viikossa)
– näkkileipä (Pieni pyöreä ruis)
– juusto Polar 15 (1-2 viipaletta)
– musta sokeriton kahvi
Illallinen
– Kaakao (2dl)
– sokerikorput (pari kappaletta) tai ananas omassa liemessään 227g
Ruokajuoma
– hanavesi.
Välipalat
– hedelmiä 1 keskikokoinen kpl (banaani, omena tai appelsiini)
– musta sokeriton kahvi
Sitten se ruokakolmion kärkiosa koostuu naposteltavista joita napsitaan halujen mukaan.
pähkinät, rusinat, maitosuklaa, jäätelö, Fisherman Friend pastillit, yms

Tätä on pyöritetty vuodesta 2017 ja hyvin tullaan toimeen ja hyvältä maistuu edelleen.
Näillä eväille se nälkä meiltä pysyy poissa.