Myös muutamat ravitsemusterapeutit, joiden kanssa on keskustellut, ovat kertoneet potilaistaan, jotka ovat käyttäneet erittäin runsaita määriä täysmehuja, kun ”nehän ovat terveellisiä”. Tämä nostaa minusta hyvin esiin sen haasteen, mikä liittyy ravitsemusviestintään: ruoka-aineet eivät ole niin musta-valkoisen terveellisiä tai epäterveellisiä, kuin millainen mielikuva niistä halutaan luoda. Kyse on paljon myös käyttömääristä ja – tiheyksistä. Niiden, samoin kuin ruokavalion kokonaisuuden perusteella päästään yksilötasolla vasta paremmin arvioimaan syömisen terveellisyyttä. Täysmehua pidän ravitsemuksellisesti erityisen kiinnostavana juuri siksi, että sitä on vaikea määritellä mustavalkoisesti. Lisäksi näen, että emme ole aikaisemmin olleet riittävän kiinnostuneita täysmehun terveysvaikutuksista – se on epidemiologisissa tutkimuksissa niputettu milloin mihinkinbruoka-aineryhmään, joka hankaloittaa tutkimusten välistä vertailua. Uutta epidemiologista ja kliinistä tutkimusta on tullut ja tulossa, jossa täysmehun roolia tarkastellaan itsenäisenä ruoka-aineet. Tämä on minusta hyvä ja kiinnostavaa ja tärkeää mm. suositusten tutkimusperustaisuuden näkökulmasta. Nyt täysmehun rooli suosituksissa vaihtelee jonkin verran maakohtaisesti esim. Euroopassa. Tämä selittynee osittain sillä, annettu suositus ei ole perustunut spesifisti juuri täysmehututkimukseen.

Kiitos asiallisista kommenteista. Muistan nuoruudessani joskus nauttineeni hikisen lenkin jälkeen litran tuoremehua (siten tuohon aikaan täysmehuja kutsuttiin) janooni kokonaisen litran ja sen mukana 100 g nopeaa sokeria. Silloin ei nopeista hiilareista vielä tiedetty mitään. Myöhemmin olen silloin tällöin nähnyt nuorten miesten juovan janoonsa suuria mehumääriä. Toivon että tieto runsaan mehujen nauttimisen haitoista tavoittaa nämä suurkuluttajat.

Kuten Reijo nostit esiin, näistä täysmehun kardiometabolisista ja inflammaation liittyvistä yhteyksistä on tosiaan julkaistu jonkin verran tutkimuksia, jotka viittaisivat täysmehun myönteisiin vaikutuksiin.
Mitä tulee Harvardin kohorttitutkimuksiin (esim. Mozaffarian ym. 2011), täysmehun lisääntynyt käyttö oli yhteydessä lihomiseen. Sokeroiduilla juomilla vaikutus oli kuitenkin voimakkaampi kuin täysmehuilla. Tutkimusasetelma (verrattiin ruoka-aineiden käytön LISÄÄMISEN vaikutusta) tuo esiin myös sen, että täysmehujen käytössä on varmasti järkevää pitäytyä kohtuudessa.

Sanna Talvia
FT, ravitsemusasiantuntija
Fruit Juice Matters -ohjelma

Kohtuullisuus korostuu myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa 2014, joissa sanotaan, että ”täysmehuja voi nauttia yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä”. Porsaanreiästä ei siis voida puhua, sillä käytöstä ohjeistetaan. Ohjelmassamme pyrimme viestimään, että tätä yhtä lasillista aterian yhteydessä on turha pelätä sen sisältämän sokerin vuoksi. Suomalaisten keskimääräistä täysmehun käyttöä voi pitää varsin kohtuullisena. Finriski 2012 –tutkimuksessa noin neljännes aikuisista raportoi käyttäneensä täysmehua tutkimusajankohtana. Mehua juoneilla keskimääräinen käyttömäärä oli naisilla 1,7 dl ja miehillä 2,4 dl. Lisäksi on todettu, että täysmehua juovat ihmiset syövät muita enemmän hedelmiä ja vihanneksia.1 Täysmehu siis pikemminkin täydentää kuin korvaa hedelmien ja marjojen käyttöä. Myös FJM-ohjelmassa korostamme tätä täysmehun täydentävää roolia.

Täysmehussa on luontaisen sokerin lisäksi myös vesiliukoisia vitamiineja ja polyfenoleja. Polyfenoleilla saattaa etenkin marjatäysmehuissa olla relevantti merkitys kirjoituksessa esille nostetun verensokerin säätelyn kannalta.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa marjatutkimuksessa 20 tervettä, keski-ikäistä naistutkittavaa nautti 35 grammaa sakkaroosia kolmella erilaisella tavalla: sakkaroosin lisäksi nautittiin soseutettuja mustaherukoita tai puolukoita, sakkaroosi nautittiin nestemäisen puolukka- tai herukkanektarin kera tai tutkittava nautti vain nestemäistä sakkaroosiliuosta.2 Pelkän sakkaroosin nauttiminen nosti veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia nopeasti. Verensokeri laski lähtötasolle nopeasti ja vielä sen alle noin tunti annoksen nauttimisesta aiheuttaen hypoglykemian. Kun tutkittavat nauttivat saman sakkaroosimäärän soseutettujen marjojen kanssa, veren sokeri- ja insuliinipitoisuuden nousu pieneni ja lasku hidastui eikä aiheutunut hypoglykemiaa. Tässä tutkimuksessa samankaltainen vaikutus havaittiin, kun sakkaroosi nautittiin marjanektarin kanssa.
Tutkijat pohtivat tutkimusjulkaisussaan, että vaikutukset voivat johtua juurikin marjojen polyfenoleista, jotka hidastavat sakkaroosin pilkkoutumista ja glukoosin imeytymistä.2 Vaikutuksen säilyminen marjanektarilla viittaa siihen, että polyfenolit saattavat tasoittaa glykeemistä vastetta myös mehumuodossa.

Fruit Juice Matters -viestintäohjelman tarkoituksena on tuoda esiin täysmehuja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa. Täysmehu näyttää tämänhetkisen tutkimuksen perusteella selvästi eroavan terveysvaikutuksiltaan sokeroiduista juomista. Tarve ruoka-aine- ja jopa ruokavaliolähtöiselle tutkimukselle ja -viestinnälle onkin vahvasti tunnistettu ravitsemustieteen piirissä: yhden ravintoaineen sijaan meidän tulisi tarkastella ruoka-aineen koko ravintoprofiilia, Pidän täysmehua kiinnostavana esimerkkinä ruoka-aineesta, jonka runsasta käyttöä ei voi perustella terveysnäkökulmasta, mutta jonka kohtuullisesta käytöstä (lasi aterian yhteydessä) voi toisaalta olla jopa terveydellistä hyötyä. Se siis selvästi haastaa ajallemme tyypillisen mustavalkoista (hyvä-huono, terveellinen-epäterveellinen) ravitsemusajattelua.

Sanna Talvia, FT ravitsemusasiantuntija
Fruit Juice Matters -ohjelma

Kiitos palautteesta. Voin yhtyä moniin esittämiisi näkökohtiin. Tarkastelin mehuja pelkästään liikakaloreiden kannalta, koska ylipaino on suomalaisten ravitsemusongelma nro 1. Tästä näkökulmasta runsas mehujen käyttö todellakaan ole järkevää.

Myös mehuja on erilaisia. Täysmehuissa on eroja riippuen raaka-aineena käytetystä hedelmästä, marjasta tai kasviksesta. Täysmehuissa ei ole lisättyä sokeria ja niillä tulee aina olla hedelmälle tyypillinen väri, aromi ja maku täysmehudirektiivin mukaan. Lisäksi appelsiinitäysemehu vähentää tutkitusti aterian yhteydessä nautittuna aterian jälkeista inflamaatiota kuten Reijo aiemmin jo kommentoi. Marjatäysmehuilla on saatu saman suuntaisia tuloksia. Vesiliukoiset vitamiinit ja antioksidantit ovat täysmehussa mukana. Täysmehun korkea pitoisuus kertoo paljon mehun laadusta. Täysmehuissa hedelmä/marja/kasvispitoisuus on aina 100%.
On totta, että kuidut ja kuoret jäävät puristuksen aikana toiseen fraktioon. Kuituja voi nauttia muun aterian yhteydessä lisää.

Jos smoothie sisältää vain kasvipohjaisia raaka-aineita, niin juoma vastaa raaka-aineidensa ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Pieni partikkelikoko helpottaa sulamista ja nopeuttaa imeytymistä, myös tärkeiden ravintoaineiden. Näissä smoothieissa tilanne on 6-6.

Jos pakasteessa olleiden marjojen nautittavuus parantuu juomien muodossa esim. smoothiet, niin niiden käytöstä ei tule ihmisiä moittia. Kotona voi ruokahävikkiä pienentää valmistamalla nahistuneita hedelmistä juomaa tehosekoittajalla. Mehujen tuomitseminen yksipuolisella tarkastelulla ei lisää kasvisten monipuolista käyttöä. Suomalaiseen ruokakulttuurin kuuluvien marjamehujen valmistusta ja käyttöä tulee voida jatkaa ja ottaa avuksi uudet säilöntämenetelmät, jotta sokerin lisäämistä voi vähentään. Fiksut suomalaiset ovat näin jo tehneetkin. Kohtuullinen ja monipuolinen erilaisten kasvipohjaisten mehujen ja juomien käyttö tulee nähdä osana hedelmien/marjojen/kasvisten kasvavaa kulusta.

Kiitos palautteesta. Löytyy toinenkin koe, jossa puoli litraa vettä ennen ateriaa on laihduttajilla auttanut 1 – 2 kiloa parempaan tulokseen. Lisäksi löytyy pari koetta, joissa lounaalla syödyt kalorit ovat vähentyneet, jos sitä ennen on juotu puoli litraa vettä.

Jos jotain olen fysiologiasta olen oppinut, on se, että mikään biologiassa ei ole 100-prosenttista. Lienee mahdollista, että näin suuri vesimäärä fysiologian kautta vaikuttaa jonkin verran kylläisyyteen. Toinen mahdollisuus on, että veden juontiseremonia ennen ruokailua vaikuttaa mieleen. Muistuttaa painonhallinnasta ja sitä kautta vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen aterialla.

Kiitos Reijo täydentävistä kommenteista. Hedelmämehuilla on varmasti joitain etuja verrattuna pelkkiin värjättyihin sakkaroosiliuoksiin eli sokerilimonadeihin. Tässä jutussani käsittelin aihetta vain kaloreiden kannalta, jossa hedelmmehut eivät merkittävästi eroa virvoitusjuomista.