Ahaa, jo selkenee.
Tuossa ruispala-”dieetissäni” minulla oli muistaakseni joku hypoteesin poikanen että elimistö tunnistaisi täysjyväisen kivennäispitoisen rukiin täyteläisemmäksi ruuaksi ja pysyisi pitempään nälättömänä kuin jollain vehnäpullanpalalla.

Mahan venyttyminen ei ole ainoa kylläisyyteen vaikuttava tekijä. Kun ruokaa mahalaukusta hiljalleen siirtyy ohutsuoleen, sen seinämissä olevat tietyt solut alkavat erittää vereen kyläisyyshormoneja, joita on useita. Hormonit vaikuttavat aivoissa siten, että kylläisyyden tunne alkaa lisääntyä.

Hormoneja alkaa erittyä vasta silloin, kun ruokavelliä alkaa mahasta siirtyä suoleen. Tavallisesti tämä alkaa vasta noin puolen tuknnin kuluttua. Se kylläisyyden lisääntyminen, jota tunnemme syömisen aikana, syntyy mahan venyttymisestä, koska suolihormonit eivät ole vielä ehtineet mukaan. Englannin kielessä tälle ”ateriakylläisyydelle” on oma sana satiation. Satiety tarkoittaa sitä kylläisyyttä, jota tunnemme pitkään aterian jälkeen.

Kylläisyyshormoneita on useita ja niiden toiminta on monimutkaista, siksi en ole ottanut niitä esille tässä artikkelissa. Syömisen lopettamisessa mahalaukun venyttyminen on määrävä.
Rasvalle ei ole löytynyt mitään erityisanturia suolesta eikä muualtakaan. Eri ravintoaineiden vaikutusta kylläisyyden jatkumiseen aterian jälkeen (satiety) on tutkittu tarjoamalla eri määriä rasvaa, hiiklihydraatteja ja proteiineja sisältäviä ruokia ja tiedustelemalla kylläisyyden astetta esimerkiksi puolen tunnin välein. Tällöin kunkin testiaterian kalorimäärä on pidetty samana. Tässä kilpailussa rasva pärjää heikoimmin, syömisen jälkeen nälän tunne herää nopeammin kuin hiilihydraateilla. Prteiinit puolestaan päihittävät hiilihydraatit. Erot eivät ole kovin suuret, mutta tulleet esille monissa eri tutkimuksissa.

1) YLEn Prismassa oli kerran BBC:n ohjelma missä koehenkilöt oli viikon raaka-ravinnolla, hedelmiä ja kasviksia jauhoivat koko valveilla oloajan. Nälkiintyivät ja oli koko ajan nälkä (muistini varassa tämä). Todisteltiin että emme ole enää raaka-ravinto-apinoita vaan ruoka keitettävä/paistettava.

2) a) BBCn joku toinen tiedeohjelma dieeteistä, rasvattomalla olleet olivat koko ajan nälkäisiä.

b) Lääkäri Jan Sundell harrastaa kehonrakennusta. Vähärasvaisen dieettiosuuden+kilpailun jälkeen sano itkevänsä (onnesta) kuin pikkulapsi kun pääsee kunnon (rasvaisemman) ruoan ääreen.

Eli onko meillä sitten joku muukin ”anturi” kuin täyttävyys. Esim. rasvalle oma? Suolessa?

Itse kerran talvella laihduin 8 kg kun pidin ruisleipää taskussa pussissa. Järsin sitä jos oli nälkä. Tästä (rasva)karppaajat ei foorumeilla tykänneet kun kehuin hiilihydraateilla laihtuneeni. 😉

(Antidootin kautta löysin tänne).