Synonyymejä ovat sanat, jotka tarkoittavat samaa asiaa. Fysiikassa ”kalori” ja ”energia” eivät ole synonyymejä. Kalori on yksikkö ja energia on suure. SI-järjestelmän energian yksikkö on Joule [J]. Muita yksikköjä ovat esim. elektronivoltti [eV] ja wattitunti [Wh].

Luin Pertti Mustajoen kirjoituksen http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo12373.pdf.
Jos vaihdetaan sana tiheäenerginen sanalla hiilihydraattipitoinen, on kirjoitus ymmärrettävä. Tein muutaman poiminnon. Kommenttini/lisäykseni ovat suluissa:
1. Otsikko: ”Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta”, (erityisesti hiilihydraattimäärän kasvu).
2. ”Kylläisyyden tunteen syödessä aiheuttavat mahalaukun venytys ja suolessa ravintoaineiden aktivoima kylläisyyshormonien erittyminen vereen (22). Sokeripitoisilla juomilla molemmat jäävät toteutumatta. Ne siirtyvät nopeasti mahasta suoleen ja sisältävät niukasti kylläisyyshormoneita aktivoivia ravintoaineita”(, mutta insuliinipitoisuus nousee ja verensokeri laskee ja tulee pian uusi kova nälkä, johon tarvitaan uusi ”fastfood”).
3. ”Ilmiön selityksenä on, että syödessä ilmaantuva kylläisyyden tunne syntyy pääasiassa ruuan määrästä mahalaukussa (22, 23). Sen sijaan ihmisen kyky aistia syötyä energiamäärä on heikko”,( paitsi jos syö pääosin runsasrasvaista ja vähähiilihydraattista ruokaa niin, että haima saa ”levätä” jolloin näläntunne pysyy kauemmin pois.)
4. ”Opiskelijaruokalassa toteutetussa tutkimuksessa siirrettiin makeiset ja ranskanperunat ruokalinjalta kauemmaksi ”välipalabaariin” (54). Vaikka ruokailijoille ilmoitettiin, mistä siirrettyjä ruokia saa, niiden käyttö suorastaan romahti.” (Hyvä esimerkki mitä kouluissa voisi tehdä, varsinkin leipä pitää siirtää kauas.)

5. ”Ensisijaisesti tulisi etsiä keinoja (hiilihydraattipitoisten, ei tiheäenergiaisten) ruokien ja sokeripitoisten juomien käytön vähentämiseksi sekä ratkaisuja pakkaus- ja annoskokojen palauttamiseksi normaaleiksi.”
(Oikein hyvä lause pikkukorjauksen jälkeen).

Monet uudet tutkimukset osoittavat, että runsaasti maitorasva sisältävät tuotteet on merkittävä laihdutustekijä.
Rasvattoman maidon insuliini-indeksi on 60 %, kun täysmaidon on vain 24 %. https://ses.library.usyd.edu.au/bitstream/2123/11945/2/Bell_KJ_thesis_2.pdf
Miksi koululapsille pakkosyötetään rasvatonta maitoa?

Vielä
vastaus Sami Uusitalolle oli:
”jos käyttää kolme lasillista maitoa päivässä, siirtyminen kokomaidosta rasvattomaan vähentää energian saantia 150 kcal päivässä.” Kun tutkimukset osoittavat, että ihmiset laihtuvat rasvaisista maitotuotteista, niin miksi ei voida hyväksyä tätä tosiasiaa?

Vastaan tässä vain maitoa koskevaan osaan. Mainitut tutkimusket ovat väestötutkimuksia, jotka perustuvat ruokapäiväkirjoihin ja muihin ravinnon saannin menetelmiin. Valitettavasti näillä menetelmillä saatu tieto on hyvin epätarkkaa. Suuri joukko eri maiden ravintotukijoitta ehdottaa, ettei niitä tulisi käyttää suositusten ym. perusteena. ks. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25394308.

Mutta maito ei tietenkään ole lainkaan keskeinen tekijä väestöjen lihomisessa, liikakaloreiden lähteet ovat muualla. Mutta joka tapauksessa, jos käyttää kolme lasillista maitoa päivässä, siirtyminen kokomaidosta rasvattomaan vähentää energian saantia 150 kcal päivässä.

Tarkoitatko, että pitäisi puhua ruuan energiasta? Blogeissani käytän sanaa kalori energia-sanan synonyyminä, koska energia-sana on niin moniselitteinen ja nykyään myös korruptoitunut. Ruuasta saatu liikaenergia ihmisessä on haitallista, mutta puhutaan henkisestä energiasta, mikä on positiivista. Energiajuomissa ainoa energia on haitallinen sokeri, mutta silti niitä markkinoidaan positiivisilla mielikuvilla. Uskon että puhuessani kaloreista tulee paremmin selväksi, että liika on aina haitallista. Kun kirjoitan ravinnon energiasisällöstä, käytän sanaa kilokalori tai lyhennettä kcal.

Kyse ei tosiaankaan ole kaloreiden laskennasta. Kirjassani Vähennä kaloreita ilman dieettiä vastustan jyrkästi kaloreiden laskemista, se voi viedä aivan metsään. Mutta painonhallinnan kannalta kaloreiden lähteellä on ratkaiseva merkitys. Aiheesta löytyy tietoa Duodecim-lehdestä http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo12373.pdf

Miten joku kehtaa vielä puhua kaloreista?

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalori.htm

Vähähiilihydrattisten ja vähärasvaisten vaikutusta laihduttamisessa on vertaltu kymmenissä tutkimuksissa. Tuloksena on tasapeli, vuoden ja pitemmän ajan tulos on molemmilla sama. Tärkeä liikaloreiden syy ruokien suuri energiatiheys,johtuu se sitten rasvasta, sokerista tai tärkkelyksestä. Useissa energiatiheissä syötävissä (perunalastyut, suklaa, keksit ym.) on sekä rasvaa että hiilihydraatteja.

Kuvan kaupassa ei ollut tarjolla rasvattomia litkuja. Ei lihavuusepidemian aiheuttaneita kevyttuotteita. Esim. rasvatonta maitoa tuolta tuskin edes sai, tilamaitoa kylläkin. Lihat olivat rasvaisempia jne.

Lihavuuden kasvun taitekohta on, kuten totesit, 80-luvun alussa. Ei esim. 60-luvulla, jolloin koko maahan saatiin koulukuljetukset ja autojen määrä räjähti käsiin. Höpötätte vuosikymmenestä toiseen ”energiatiheiden” ruokien välttämisestä. Tulokset ovat olleet näillä ohjein perin kehnot.

Vuonna -79, kun itse aloitin koulunkäynnin, saimme vielä punaista maitoa. Kevytmaitokin oli rasvaisempaa kuin nykyisin. Vähitellen kouluissa ja päiväkodeissa on siirrytty vain rasvattomaan litkuun, jota juo helposti isompia massoja kuin ruokaisampaa täysmaitoa.

Pyydän esittämään yhdenkin tutkimuksen, jossa rasvaton maito esittäytyy rasvaista maitoa paremmin lihavuuden suhteen. Ao. linkistä löytää useita tutkimuksia, joissa havaitaan rasvaisen maidon lihavuutta ehkäisevä vaikutus.

http://turpaduunari.fi/oikeassa-saa-oot-kari-ollu-kaikki-nama-vuodet/

esim.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/1704826
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/486041

”Energiankulutus ei ole muuttunut”

”Ensi näkemältä hyvin yllättävä tulos, sillä samaan aikaan istuvat harrastukset olivat todistettavasti lisääntyneet.”

Tuloksessa ei ole yhtään mitään yllättävää. Esitäpä todisteet, että istuvat harrastukset ovat lisääntyneet. Alla päinvastaista dataa. Esim. kirjojen lukeminen on passiivista ja sitä harrastettiin ennen enemmän kuin nyt.

http://www.stat.fi/til/akay/2009/03/akay_2009_03_2011-05-17_kat_004_fi.html

Sami Uusitalo
dipl. ins. Espoo

Vai olisiko lihavuuden pääasiallinen syy liian paljon hiilihydraattikaloreita?
Ihmettelen miksi lihavuustutkijat sivuuttavat tätä asiaa?
Salomon Berson ja Rosalyn Yalow kuvasivat jo 1965, että insuliini on rasva-aineenvaihdannan tärkein säätelijä (rasva ja proteiini tarvitsevat aineenvaihdannassa verraten vähän insuliinia). Heidän tutkimuksista seurasi Nobel-palkinto.
Tuhansia ihmisiä on todennut, että laihduttaminen hiilihydraatteja vähentämällä on tehokasta.
Liikunta on tietenkin terveellistä, mutta laihdutuskeinona ei kovin tehokas.
Hokema ”Ihminen lihoo, jos syö enemmän kuin kuluttaa” voidaan kyseenalaistaa.