Huomio ja palaute-bias kuvaillaan blogissa hyvin. Interventioryhmä saa ravitsemusvierihoitoa ja kuntosalikortin, kontrolliryhmä lähetetään kotiin vihkosen kanssa, jonka nimenä voisi hyvin olla ”mene kotiin ja sairastu”.

Kiva että säästävät 100€ vuositasolla nämä kuitua lisäävät iv-ryhmäläiset.
DPS tutkijat itse toteavat, T2D etenee 3% tahdilla iv- ja 6% tahdilla co-ryhmässä per vuosi. Asiasta piirretyt graafit kulkevat samalla kulmakertoimella ajan mukana. Mitään ei siis estetä, hidastetaan kyllä.

Erot ryhmien makroravintoaineiden E% olivat pienet, alle 2%E sekä alussa että vuonna 13 kokeen alusta. Rasvat kokonaisuudessaan noin 33%, hiilarit noin 46%, ja saturoidut rasvat tippuneet 3-4% alusta: iv-ryhmä sat-fat osuus 12,2%E ja co-ryhmän 14%E, samoin iv-ryhmän kokonaisrasvat alle 2% pienemmät kuin co-ryhmällä.
Erot ovat siis hyvin pienet, molemmat lähellä suosituksia, mutta prosentit eivät kerro ravinnon laatueroista.

Tähän nähden koettu T2D viivästyminen on isohkoa.

Tätä tutkimusta tuotiin esiin Nordic Nutrition Recommendations 2012. ”Reduction of total fat and SFA intake in conjunction with modest weight reduction, increased intake of dietary fibre, and increased physical activity reduces the risk of diabetes in subjects with glucose intolerance (134–138). In the Finnish Diabetes Prevention Study (DPS), diabetes incidence was associated with a diet high in fat and low in carbohydrate. Thus, a diet high in fat might even be detrimental in people with impaired glucose metabolism, i.e. in 25–40% of the population (135).” En vain ymmärrä, miten tähän johtopäätökseen voidaan päätyä tutkimusdatan perusteella?

Myöhempään aikaan toisaalla, ”suomalainen” interventio Virta Health usassa. Preventio oli kohteille jo eilispäivää, remissio oli tavoitteena, kohteena ylipainoiset diabeetikot, joista suuri osa edennyt pistettävään insuliiniin. E% olivat aivan toista, rasvojen osuus 60-80%E, sillä pyrkivät 100 vuotta vanhaan hoitomuotoon ketogeeniseen dieettiin. Ja yksilöllinen ohjaus etänä ja jatkuvana on-line, vierihoidon uusi digitaso.

Yhdessä vuodessa paino pudonnut km >10kg (mutta väärällä tavalla?), insuliini vähentynyt tai lakannut 2/3, ja metaboliaan liittyvät arvot järjestään parantuneet. Parantumista ei tapahdu, mutta sairauden kääntäminen tapahtui. Metaboliansa rikkonut ei parane, mutta hallita voi yrittää dieetin kautta. Tutkimus jatkuu, ja kahden vuoden seurantapiste lähestyy. Ruokakulu on varmaan tippunut, mutta lääkelaskut erittäin merkittävästi n000$.

Verrokkiryhmänä oli usual care eli paikallinen käypä hoito ryhmä. Painonpudotusta km 1kg, lääkkeiden käyttö lisääntyi. Tulokset ovat vähän kuin peilikuvia DPS. Tämä verrokkiryhmä vastaa itse asiassa aika lailla iv-ryhmää tuossa vanhemmassa suomalaisessa ”maailmankuulussa” DPS-tutkimuksessa.

Samalla pitkällä aikajatkumolla ovat, esidiabetes ja täysin kehittynyt sokeritauti T2D. Mitä aiemmin jotain yrittää, sitä vähemmällä extremialla selviää, koska metaboliakone on vähemmän rikkoutunut. Historiassa on myös käytetty menestyksellä extreemiä rasvanvähennystä dieetissä. Mikä sopii kellekin…

JR

Kiitos kommentista! Vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, miten laihduttajan ruokakulut voivat vähentyä reilusti.

550 kcal on eräänlainen keskiarvo, yksilöllistä vaihtelua on erilaisesta kehon koostumuksesta ja liikunnan määrästä johtuen.

550 kcal lisäyksestä osapuilleen puolet selittyy lepoenergiankulutuksen lisäyksestä. Olet oikeassa siinä, että rasvakudos ei paljoa kukuta energiaa, mutta ylipainoisella suurenevat myös sisuskalut ja verenkierto joutuu huolehtimaan suuremman massan huoltamisesta, mikä lisää sydämen työtä.

Liikunnan määrä luonnollisesti vaikuttaa. Mutta jos askelten määrä säilyy suunnilleen samana kuin ennen lihomista, noin puolet energiantarpeen lisäyksestä johtuu liikunnan energiantarpeen suurenemisesta. Isomman massan liikuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa.

Energian kulutus lisääntyy sitä enemmän, mitä suurempi ylipaino. En tiedä, nouseeko energiantarve painon noustessa täysin lineaarisesti, mutta 60 kiloa ylipainoinen tosiaan saattaa kuluttaa 2200 kcal enemmän kuin normaalipainoinen. Koettakaa kuskata kolmea 20 kilon rinkkaa aamusta iltaan päivän askareissa.

Pistän elävän esimerkin, koska minulla, sattuneesta syystä, on faktaa omasta elämästäni.

05.06.2017 Painoni oli 133 kg, kun sain ohjeen muuttaa elämäntapojani.
Ohjeet oli seuraavat: Täsmäsyöminen (4-5 tunnin välein), lautasmalli ja summittainen energianseuranta otettiin käyttöön, nälkä ei saa tulla eikä kiellettyjä ruoka-aineita ole, mutta laihdutuskuurit eivät ole vaihtoehto. Liikunnan lisäys otettiin myös käyttöön, ja nykyään se on 2-4krt/viikossa ~5km rentoa kävelyä (5km/h) ja talvikaudella 1krt/viikko Soutuspinning (45min) ja ohjattu kuntosali (45min).

5.04.2018 Painoni oli 116 kg ja sain luvan luopua tyypin 2 diabeteksen (diagnoosi 2002) lääkityksestä (metformiini 2g/vrk)

10.12.2018 Painoni on nyt 106 kg, ja vaikutukset kahden hengen talouden ruokalaskuun ovat noin -20% luokkaa (Vaimon paino on pysynyt ennallaan). Kesällä 2017 kuukausittaiset ruokakaupan laskut olivat ~500 €/kk. Tänään ne ovat ~400€/kk. Kuukausittaiset vaihtelut laskuissa olivat/ovat ~50€ kumpaankin suuntaan.

Muut vaikutukset: Verenpainelääkitystä on vähennetty eikä syömishäiriöitä ole esiintynyt edellisten 18 kuukauden aikana. Koska laihtumista ei ole kehotettu välttämään, niin jatkan vielä painonhallintaa kohti 90kg elopainoa. Liikunnan lisäksi käytän myös toistaiseksi vielä Fineli:n ruokapäiväkirjaa energian seurannan tukena.

onko todella näin että 15 kiloa ylipainoinen henkilö tarvitsee päivässä 550 kilokaloria enemmän kuin jos ei olisi ollenkaan ylipainoinen? Jos näin on niin onko siten 60 kiloa ylipainoisen henkilön syötävä 2200 kilokaloria enemmän päivässä kuin muutoin vain ylläpitääkseen massaansa? Miten koet että päivän aikana suoritettu liikunta vaikuttaa asiaan? Nostaako se ylipainoisen henkilön energiankulutusta samalla tavalla enemmän kuin normaalipainoisen sillä lihavalla on koko ajan se extrapaino mukana? Eli jos normaalipainoinen (80kg) ja ylipainoinen (95kg) kummatkin tekevät saman liikuntasuorituksen joka kuluttaa vaikka 200 kaloria niin käyttääkö ylipainoinen liikkuja itseasiassa ~55 kilokaloria enemmän?

Olen aina ollut siinä käsityksessä ettei rasvakudoksen ylläpitämiseen vaadita kauheasti enempää kaloreita toisin kuin esim lihaksen. Onko tuossa ylipainoisen 550 kilokalorin energiankulutuksessa käytetty standardina normaalisti päivän aikana liikkuvaa ihmistä vai vähän liikkuvaa?

Tuossa tuli paljon kysymyksiä. Ei ole tarkoitus mitenkään tivata, itseäni vain kiinnostaa ihmisen aineenvaihdunta ja nää asiat muutenkin.

Kiitos mielenkiintoisesta tekstista!