En ole kauppaamassa ei-ruoka -käsitettä miksikään viralliseksi suositukseksi. Mutta minusta on hyödyllistä mielessään erotella oikeat ruuat ja herkuttelutuotteet toisistaan. Ruokamarketin kassalla ei näytä hyvältä, kun koululaiset kuittaavat lounaansa limupullolla ja keksipaketilla.

”Makuaisti tottuu ajan mittaan. Rasvaton maito maistuu suussani paljon paremmalta kuin kevytmaito, ja täysmaito tuntuu aivan mahdottomalta.” Tuo on kyllä kumma juttu, mutta juuri niin siinä käy.

Minä vaihdoin tavallisen rasvattoman maidon tällaiseen ”Valio Plus™ maito rasvaton”, kun halusin saada hiukan lisäystä omaan proteiinin saantiini.

Suomen ravitsemussuositus perustuu tutkimusten antamaan tietoon eri ravintoaineiden vaikutuksista. Sen mukaan terveyden kannalta on järkevää, jos päivän kaloreista korkeintaan 10 % tulee kovista rasvoista. Tämä tavoite ei ole mitenkään tiukka. Jos käyttää lasin täysmaitoa päivässä, ollaan selvästi terveellisellä alueella.

Koska pidän maidosta ja juon 3-4 lasillista päivässä, haluan käyttää rasvatonta maitoa. Jos joisin täysmaitoa, saisin kovaa rasvaa 13 – 15 g päivässä, mikä olisi yli puolet kovan rasvan ”kiintiöstäni”. Koska kovaa rasvaa tulee myös monista ruuista, todennäköisesti saanti nousisi haitallisen suureksi.

Jos käyttää paljon maitoa ja on painon kanssa ongelmia, kevyt- tai rasvaton maito on luonnollisesti kaloreidenkin kannalta täysmaitoa järkevämpi, Puolessa litrassa rasvatonta maitoa on lähes 200 kilokaloria vähemmän energiaa kuin samassa määrässä täysmaitoa.

Makuaisti tottuu ajan mittaan. Rasvaton maito maistuu suussani paljon paremmalta kuin kevytmaito, ja täysmaito tuntuu aivan mahdottomalta.