Suurimmasta osasta kirjoitusta voi olla samaa mieltä, mutta pari asiaa ponnahtaa esiin:

”Syömiskertojen lisääminen kolmesta ylöspäin ei automaattisesti vähennä päivän kaloreita.””Kirjoituksessaan Ashima Kant toteaa: ”The most useful dietary advice regarding weight management may be to focus on energy intake rather than eating frequency””.
Lähteessä Kant on hyvin selväsanainen. Evidenssi ei tue uskomusta, että useampi ateriointi olisi hyväksi painonhallinnalle. Itse asiassa päinvastoin, johdonmukaisesti havaitaan positiivinen yhteys syöntitiheyden ja energian saannin välillä. Kysymys jota ei käsitelty: Entäpä jos harvennettaisiin…

”Teollisesti valmistetut välipalat johtavat ylimääräisiin kaloreihin, mutta pähkinät eivät..”
Pähkinäntutkijat valitsivat tutkimukset, joissa vertailu oli isokalorinen kontrolliin nähden, ja eri pähkinöillä korvattiin muita korkean energiaintensitiivisyyden ruokia. Mitään tilastollisesti merkittävää LISÄYSTÄ eri lihavuusmarkkereihin ei havaittu pähkinänkäytöllä–paino, BMI tai vyötärönympärys. Tämä on siis nollatulos, joka tulkitaan positiiviseksi. Jostain ne kuitenkin kaivavat tästä tukea muille epideemiselle tutkimuksille? Hyväntahtoiset spekulaatiot rasvoilla, proteiineilla ja kuiduilla ja pureskelulla ja vieläpä malabsorbtiolla näyttävät kyllä jonkinlaisilta uskonloikilta. Tutkimuksen rahoittajat ovat pähkinäliittoja, mutta vihaan nostaa tätä esille muutoin kuin siksi, että positiivisuus pähkinöitä kohtaan on sisäänrakennettu. Itse käytän päivittäin, joskus liikaa, ja aion jatkaa tällä linjalla –hyvää ja hintavaa, ehkäpä terveellistäkin. Pähkinöillä pitää korvata jotakin, muutoin lisäys on myös lisää energiaa.

Syömisen frekvenssiä on tutkittu laajalti tässä
ww w.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28701389

3 ateriaa päivässä oli BMI neutraali, eli paino pysyi tasaisena tarkastelujaksojen välillä. 1-2 ateriaa ja Body Mass index pieneni, 4-6 ja BMI suureni. Datapisteet muodostavat lineaarisen suoran, joten tässä tutkimuksessa ”mitä useammin syöt, sitä enemmän BMI pyrkii kasvamaan”.

Sama asia voidaan sanoa myös fed state – fasted state kautta. Pisin yöpaasto on niillä, jotka syövät 1-2 kertaa päivässä, mutta palataan kohta yöpaaston aloittamis- ja lopettamishetkeen.

Jakubowicz et. all tutki ajoituksen vaikutusta isokalorisella 1400 kcal/d dieetillä
ww w.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23512957
Kahden satunnaistetun ylipainoisryhmän erona oli se, että isoin 700 kcal annos ajoitettiin joko aamiaiseen tai illalliseen, kolmas eli lounas pysyi samana 500 kcal. Kesto 12 viikkoa, jonka jälkeen tuloksissa oli iso ero. Paastosokeri, insuliini, HOMA-ir ja triglyseridit vähenivät merkittävästi enemmän aamiasryhmässä (triglyt itse asiassa kasvoivat illallisryhmässä). Ryhmän johtopäätös oli helppo: Korkeakalorinen aamiainen ja vähennetty iltasyönti voi olla metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden hyödyllinen hoitomuoto. Aamiasryhmä menetti tietenkin enemmän painoa.

Aamiaisen englanninkielinen nimi, Breakfast, on itse asiassa break-fast. Rikot siis yöpaaston, mutta kellonlyömää ei ole kiveen hakattu. Keskiajalla lounas taisi olla paaston rikko. Koska ihmisen ja eläinten elintoiminnot ovat kehittyneet valorytmin mukaan, niin hyvänä hypoteesina voisi pitää sen mukaan elämistä. Iso illallinen + iltapala pimeän laskeuduttua ei enää tähän kuulu… nälän tunne on illalla isompi kuin aamulla, joten runsauden oloissa nälkä pitäisi sammuttaa ennen iltapimeää. Ehkäpä joskus ammoin on ollut tarkoituksenmukaista tankata illalla, ja varastoida sitä kautta tehokkaammin…

Fed state on myös storage state, jolloin syöty ruoka suolistosta käsitellään ja toimitetaan varastoihin. Sama ruoka aamulla tai illalla aiheuttaa merkittävästi eri glukoosi- ja insuliinivasteen. Iltasyönti stimuloi enemmän kohottaen arvoja, tehostaen varastointimoodia. Vieläpä REE eli lepoenergiankulutus painuu alemmaksi ison illallisen jälkeen, tehostaen varastointimoodia. Lisänälkä, tehokkaampi varastointi, ja alentunut tyhjäkäyntikierrosluku selittäisi em. tulokset kauniisti –iltasyöjän paino kohoaa biokemian ajamana aamusyöjään verraten.

Jos uskoo näihin tutkimuksiin, johtopäätös on selvä:
– jos syöt vain yhden kerran päivässä, Brunch (aamiainen /lounas)
– jos kaksi, Brunch ja kevyt Dinner
– kolme on aina enemmän kuin kaksi, energia ja varastointimielessä.
– Calories In koostuu kahdesta komponentista: syöty Calin ja omista varastoista haettu Calinside. Jos pääset (rasva)varastoihisi käsiksi, niin Calin voi olla pienempi… välipalailu katkoo omien varastojen hyödyntämistä.

Mihin väliin välipala? ei mihinkään säännöllisesti, satunnainen ”herkku”hetki nälän tai sosiaalisuuden ohjaamana pitää riittää. Epäsäännöllisyys tuntuu olevan vain hyväksi biokemialle…

Olipas mielenkiintoinen juttu, ennen kaikkea tuo pähkinöihin liittyvän osuus. Tämän asian omakohtainen kokeilu sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni hyvin. Taidan tehdä kuukauden tai parin kestävän ihmiskokeen ja lisätä yhteen välipalaani/vrk pähkinäsekoitusta (50g).

Sitenhän tuo vaikutus ainakin minun tapauksessani selviää.