Näin se onnistui: Muutama kuukausi sitten tein itselleni A2-kokoisen taulukon seinälle, mihin piirsin toivotun painokehityksen vuoden päähän, ja sopivaksi tahdiksi päätin kahdeksan kiloa vuodessa. Se saattaa kuulostaa hitaalta, mutta kun ajattelee että painonnousu on itsellä ollut tyypillisesti 1kg/vuosi, niin sehän vastaa kahdeksan vuoden painnonnousua! Nestevaihtelusta johtuen piirsin 1 kg marginaalin tavoiteviivan kummallekin puolelle. Sitten aloin punnita itseni joka toinen aamu, ja katsoin, että paino osuu tuon marginaalin sisälle. Kuten pelkäsinkin, heti viikon päästä olin jo marginaalin alarajalla, ja sen seurauksena lisäsin syömistä sopivasti kunnes pääsin takaisin keskiviivan tuntumaan. Näin neljän kuukauden kohdalla voin todeta, että paino on kuin onkin lähtenyt hitaaseen laskuun ja pysynyt kiltisti marginaalin sisällä, eikä nälkä ole päässyt yllättämään. Pitsa-, burgeri- ja pullapäiviäkin on mahtunut mukaan oikeastaan viikottain. Kiinnostavaa nähdä vuoden päästä, onko suunta jatkunut samana ja tavoite saavutettu. 🙂

Vielä kerran kiitos laadukkaan tiedon jakamisesta sekä täällä omassa blogissasi että Duodecimin artikkeleissa. Ne ovat olleet hyviä tietolähteitä sekä vahvistaneet uskoani omaan tapaani hoitaa tämä.