Relevantteja kysymyksiä, mutta tiedossani en ole tutkijoiden tekemiä laskelmia, joissa näitä olisi selvitetty.

Menevät vaikutukset mielenkiintoisesti ristiin. Onko tietoa mitkä olisivat elinajan odotusarvot nykyisillä hoitomenetelmillä kun kaikki olisivat ’normaali’-painoisia. Toisaalta mitkä olisivat elinajan odotusarvot nykyisellä painojakaumalla mutta ilman kehittyneitä hoitomenetelmiä.

Pertin kolumnista oli tänään (14.1) Hesarin tiedesivulla peräti sivun pituinen esittely. Erinomaista. Blogi on erittäin tärkeä. Se osoittaa dramaattisella tavalla, kuinka nopeita ja suuria muutokset koko yhteiskunnassa voivat terveyden osalta olla riippuen siitä, mikä on yhteiskunnallinen tilanne. Kolmen suuren ”kenttäkokeen” positiiviset asiat tapahtuivat pakon edessä. Kyllä tämä silti toivoa herättää, että suuria myönteisiä muutoksia voisi järkevällä politiikalla saada aikaan myös hallitusti. Kiitos Pertti, aivan mainio kolumni.

Hyvä kysymys! Samaan aikaan kun väestö on lihonut, on tapahtunut joukko suotuisia muutoksia, jotka ovat huomattavasti vähentäneet sairauksia. Tupakoinnin väheneminen, kolesterolitason lasku ja verenpaineen lasku ovat vähentäneet radikaalisti kuolleisuutta sydäntauteihin (aiheesta THL:n sivuilla ks. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130661/URN_ISBN_978-952-302-673-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Parinkymmenen viime vuoden aikana on selvästi vaikuttanut myös verisuonitautien, syöpätautien ym. kehittynyt hoito.

Maailman johtavassa lihavuusmaassa USA:ssa on merkkejä siitä, että ylipainon haitat ovat kääntämässä elinajan odotetta laskuun.

Ei pelkästään mahdollista vaan todennäköistä. Viime aikoina erilaisia pätkäpaastoja on tutkittu paljon, ja tulokset osoittavat niiden olevan hyödyllisiä, jos ne on toteutettu terveellisellä tavalla.

Näissä tutkimuksissa paastopäivinä on tavallisesti syöty noin 500 kcal:n edestä ruokaa, joka on noin viidesosa normaalista tarpeesta. Niissä on myös huolehdittu, että ravinto on keskimäärin riittävän terveellistä, kasviksia, kuituja täysjyvätuotteista, proteiinia päivän tarve jne.

Tutkimuksissa on käytetty erilaisia ohjelmia, esim. 1 tai 2 paastopäivää viikossa muutaman kuukauden ajan. Tämä on näkynyt painon laskuna sekä verenpaineen ja veriarvojen kohentumisena.

Olen pian vuosikymmenen niillä pitänyt painoni ihannelukemissa ja alunperin tuolla paastoilulla pudotin ylimääräiset 15 kg.

Kaikki veriarvoni ja verenpaine ihannelukemissa, ikää 66 v.

Suuri etu pätkäpaastoilusta on lisääntynyt aika kun voi syödä mihin kellonaikaan hyvänsä, tai jättää kokonaan syömättä vaikka yhtenä päivänä. Toinen etu on että silloin kun syö, voi syödä mahan täyteen eikä tarvitse kaloreista välittää.