Vesi ja paino

Jos kiinteiden ruokien sisällöstä saisin tietää vain yhden luvun, valitsisin vesimäärän. Sen perusteella voisin arvioida kuinka terveellisiä ne ovat. Nykyisen lihavuusepidemian aikana terveellisyyden tärkein tunnusmerkki on, ettei tuote ole kovin lihottava. Hyllystäni löytyy Kansanterveyslaitoksen vuonna 2005 julkaisema 90-sivuinen Elintarviketaulukko, jossa ravintotietojen lisäksi ilmoitetaan myös ruokien ja juomien vesimäärät. Ihan kaikkia elintarvikkeita taulukosta ei löydy, siksi […]

Lue lisää

Hyötyliikunnasta haittasyömiseen

Kolmisenkymmentä vuotta sitten maahamme lanseerattiin käsite hyötyliikunta (1). Suomalaisia kannustettiin käyttämään lihaksia kotipuuhissa ja puutarhahommissa ja menemään töihin kävellen tai pyörällä. Liikkumispuolella ei ole ruvettu käyttämään sanoja ”haittalöhöily” tai ”haitta-istuminen”. Mutta syömisen kohdalla pitäisi ryhtyä puhumaan haittasyömisestä ja -juomisesta. Haitallisimmat kolme – paljon kaloreita, niukasti ravintoa Terveellisen ravinnon ruokapyramidissa on pieni kärkiosa, johon on sijoitettu […]

Lue lisää

Epäterveellisille elintarvikkeille pitää tehdä ”oluet”

Ruokakaupassa ei ole näkynyt oluttarjouksia ”kaksi tölkkiä yhden hinnalla”. Yhden tölkin hinta sikspäkissä tai mäyräkoirassa ei ole yhtään halvempi kuin yksittäin ostettuna. Eikä pintin tölkissä litrahinta ole alhaisempi kuin pienessä 1/3 litran tölkissä Keskiolutta ei saa myydä tarjoushinnoilla, eikä siihen saa soveltaa paljousalennusta (1). Myynnin rajoituksilla kaupan asiakkaita suojellaan runsaan alkoholin käytön haitoilta. Alkoholin liikakäytön […]

Lue lisää

Epäterveellisyys näkyväksi!

Ravintoaineet imeytyvät suolistosta verenkiertoon ja leviävät kaikkialle elimistöön. Loppusijoituspaikka ovat miljardit solumme, joita ne ravitsevat. Äärimmäisen intiimin suhteen vuoksi ravintomme vaikuttaa ratkaisevalla tavalla terveyteemme. Supermarketissa kulkijan ympärillä on tuhansia elintarvikkeiden pakkauksia, joita katsellessa terveellisyys ei mitenkään ilmene. Näkyvillä on vain julkisivuja, joiden värikkäät kuvat houkuttelevat ostamaan. Jos haluaa tietoja sisällöstä, ruokapakkaus on otettava käteen ja […]

Lue lisää

Terveyden jyrkkä ylämäki

Runsas neljäkymmentä vuotta sitten alkoi ruokaympäristön muutos, jonka seurauksena syntyivät supermarketit, ja epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta muutenkin lisääntyi. Syntyi kuvan esittämä tilanne. Terveessä painossa pysyminen muuttui paljon vaikeammaksi kuin aikaisemmin. Terveyden rinne on noussut liian jyrkäksi. Ylämäessä jalat lipsuvat, eivätkä voimat riitä. Tällä hetkellä vähemmän kuin puolet suomalaisista on enää kyennyt pysymään terveessä painossa. Yhteiskunta on […]

Lue lisää

Ruoka-annoksia lastentarhassa

Silmiini sattuivat muistiinpanot viisi vuotta sitten julkaistusta tutkimuksesta. Välittömästi ajattelin, että kaikkien pienten lasten vanhempien pitää tietää sen tuloksista. Hyödyllinen se on aikuisillekin. Lastentarhan pikkuiset ruokailijat USA:n Pennsylvanian yliopiston tutkijat värväsivät lastentarhoista 3 – 6 -vuotiaita lapsia syömiskokeisiin (1). Heille tarjottiin valmiita annoksia, joista he saivat syödä niin paljon kun maittoi, mutta lisää ei saanut […]

Lue lisää

Ruokakaupan rujo pyramidi

Voimassa olevan ravitsemussuosituksen ruokapyramidin huipussa on alue, jossa on ”sattumia” – makeisia, perunalastuja, pikaruokia, makeita leivonnaisia, sokerijuomia. Sen osuus koko pyramidin pinta-alasta on 4 prosenttia. Loput 96 prosenttia muodostuu levenevistä kerroksista lihatuotteita, kalaa ja siipikarjaa, maitovalmisteita, viljatuotteita ja perunaa. Alimpana on suurin osasto kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jos ihmisen ruokavalio koostettaisiin pyramidin mukaan, se olisi […]

Lue lisää

Ruokaympäristön haitalliset vieraslajit

Haitallinen ruokaympäristön vieraslaji on elintarvike, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa. Suomeen juurtui ruokaympäristön haitallinen vieraslaji jo olympiavuonna 1952, mutta se jäi vielä harmittomaksi erikoisuudeksi. Pieni 2,5 dl pullo ruskeaa kasviuutejuomaa ei mitenkään vaikuttanut suomalaisten terveyteen. Haitallisten vieraslajien invaasio alkoi 1970-luvulla Noin viisikymmentä vuotta sitten Suomeen […]

Lue lisää

Nopea syöminen johtaa ylimääräisiin kaloreihin

Olen kasannut lautaselle jälkiuunileivän paloja tasan 50 grammaa sopivan kokoisiksi purupaloiksi. Painan sekuntikellon käyntiin, työnnän ensimmäisen palan suuhuni ja alan pureskella. Välillä hörppään vettä. Nieltyäni viimeisen palan mahaani, kello näyttää 6 min 15 s. Syömisvauhtini oli 8 grammaa minuutissa. Jäljittelin hollantilaisten ravintotutkijoiden koetta, jossa he selvittivät 45 eri ruokalajin syömisnopeuden (1). Yllä olevassa kuvassa on […]

Lue lisää

Tyhjät, tiheät, houkuttelevat, halvat, epäterveelliset

Ruokakaupan tuotteista ravintoaineista köyhimmät  ovat sokeria sisältävät virvoitusjuomat. Sokerin lisäksi ei mitään muuta ravintoa. Ainoa mitä puolen litran pullosta saa on 50 grammaa sokeria ja sen sisältämät 200 kilokaloria Kiinteiden syötävien puolella ravintoaineiden köyhyyskilpailussa selvä voittaja ovat makeiset. Hakusanalla ”karamelli” Fineli.fi tietokanta antaa tylyjä lukuja: Kaikkien kolmentoista vitamiinin kohdalla nolla. Kuidut nolla. Proteiinia vain hippunen […]

Lue lisää

Keho ei osaa kertoa kaloreista

Keho = elävän ihmisen ruumis (Kielitoimiston sanakirja) Silloin tällöin näkee, miten ylipainokierteessä olevia neuvotaan kuuntelemaan omaa kehoaan. Ennen kuin siihen ryhtyy, on hyvä tietää, mitä keho osaa kertoa, ja etenkin mitä se ei osaa kertoa. Stubbsin koe Neljäkymmenen vuoden aikana on tullut luettua muutama tuhat ylipainoon liittyvää tutkimusartikkelia. Niiden joukossa yksi mieleenpainuvimmista oli englantilaisen James […]

Lue lisää