Ruoka-annoksia lastentarhassa

Silmiini sattuivat muistiinpanot viisi vuotta sitten julkaistusta tutkimuksesta. Välittömästi ajattelin, että kaikkien pienten lasten vanhempien pitää tietää sen tuloksista. Hyödyllinen se on aikuisillekin.

Lastentarhan pikkuiset ruokailijat

USA:n Pennsylvanian yliopiston tutkijat värväsivät lastentarhoista 3 – 6 -vuotiaita lapsia syömiskokeisiin (1). Heille tarjottiin valmiita annoksia, joista he saivat syödä niin paljon kun maittoi, mutta lisää ei saanut pyytää. Ruokailu pyrittiin järjestämään aivan tavallisina lastentarhan aterioina, vaikka paikalla oli tutkimusavustajia varmistamassa, että ruokailu toteutui tutkimussuunnitelman mukaisesti.

Lapsille tarjottiin aterioita kuusi eri kertaa. Kolmella kerralla oli täsmälleen samaa ruokaa, mutta eri kokoisina annoksina: tavallinen 400 g, isompi 600 g ja isoin 800 g.

Pienokaiset söivät pöydissä 3 – 6 lapsen ryhmissä. Tutkimusapulaiset punnitsivat tarkasti ruuan ennen ja jälkeen syömisen. Lastentarhan oloissa se ei ollut aivan yksinkertaista. Tieteellisessä artikkelissa kerrotaan, miten tutkijat keräsivät talteen kaiken pudonneen ruuan ja imeyttivät lattialle läikkyneet nesteet paperipyyhkeisiin.

Lasten menu oli seuraava: grillattuja kananpaloja, makaronia, juustoa, vihreitä vihanneksia (parsakaali ja papuja + voita ja ”flavoring”), vähärasvainen maito, vähäsokerinen omenamehu, ketsuppia.

Kuva näyttää keskimäärin syödyt energiamäärät. Annoskoon suurentaminen 1,5-kertaiseksi lisäsi syötyjä kaloreita melkein 60 kcal (26 %). Annoksen kasvattaminen kaksinkertaiseksi ei enää lisännyt syömistä.

Edellä mainittujen aterioiden energiatiheys (ilman maitoa) oli 96 kcal 100 grammassa. Niiden lisäksi lapsille tarjottiin kolme ateriaa, joissa oli enemmän sokeria ja rasvaa: täysmaitoa, sokeripitoisempaa mehua, broileri nuggettina, makaronin kanssa voita. Lisäksi broccoli oli vaihdettu herneisiin. Näillä muutoksilla aterian energiatiheys nostettiin 42 % suuremmaksi, 135 kcal 100 g kohden. Näitäkin aterioita oli kolme annoskokoa.

Energiatiheämmistä aterioista lapset saivat selvästi enemmän kaloreita kuin pienemmän energiatiheyden ruuista. Syötyjen kaloreiden määrä kasvoi vielä 2-kertaisenkin annoksen kohdalla, mutta sen ja tavallisen annosten ero oli melkein sama kuin pienemmän energiatiheyden tuloksesta.

Verrataan vielä kuuden aterian ääripäitä. Suurimmasta ja tiheämmästä annoksesta lapset popsivat keskimäärin 168 kcal (80 %) enemmän kuin tavallisen koon vähemmän tiheästä annoksesta.

Hymyileviä naamoja kaikista vaihtoehdoista

Jokaisen syömiskerran jälkeen lasten mielipidettä ateriasta tiedusteltiin aloituskuvan symboleilla. Artikkelissa niistä käytetään nimiä super yucky, yucky, just okay, yummy ja super jummy. Sanakirjan mukaan yummy tarkoittaa herkullinen, nanna ja jucky paha, kuvottava. Jokainen lapsi arvioi kuusi ateriaa, jolloin 120 lapselta arvioita eli pisteitä tuli yhteensä 720. Kaavion vasemman reunan asteikko kuvaa näitä pisteitä.

Lasten arvioista voidaan antaa seuraava yhteenveto:

  • Selvä enemmistö aterointikerroista – 70 % – sai lapslilta parhaa arvion, superjummy, supernannaa. Seuraavaksi suurin ryhmä on jummy, nannaa.
  • Pylväiden korkeudessa ei ole merkitsevää eroa pienen ja suuren energiatiheyden välillä.
  • Artikkelin tekstissä mainitaan, ettei annoskoko vaikuttanut mitään lasten arvioihin – isot annokset eivät olleet yhtään pidetympiä kuin tavalliset annokset.

Annoskoon suurentaminen lisää aina syömistä

Kaikilla ihmisillä on vahva luontainen taipumus syödä suurista annoksista enemmän (2). Mikä merkillisintä, syömiskokeissa testihenkilöt säännönmukaisesti ilmoittavat, että he ovat yhtä kylläisiä tavallisen ja isomman annoksen jälkeen. Aiheesta enemmän täällä.

Isoista annoksista ylisyöminen on aiemmin todettu myös lapsilla, mutta melkein kaikki tutkimukset on toteutettu ruokalaboratorion koeoloissa.Tämä yhdysvaltalaisen Barbara Rollsin työryhmän syömiskoe on siitä erityinen, että lapset söivät luonnollisessa ympäristössään lastentarhassa. llmiöitä tutkittiin monipuolisesti, ja mitattiin pienokaisten käsityksiä eri aterioista. Osallistuneita lapsia oli 120, mikä lisää tulosten luotettavuutta.

Tulokset kertovat vakuuttavalla tavalla, miten annoskoon kasvattaminen lisää syömistä, mutta ei vaikuta lasten arvioon ateriasta.

Annoskoosta pitää puhua

Lasten ruokasuosituksissa (3) kerrotaan, että lapsella on synnynnäinen kyky syödä sopiva määrä ruokaa. Tällä lauseella luultavasti tarkoitetaan, ettei lapsille pidä tuputtaa ruokaa eikä kehottaa syömään lautasta tyhjäksi, jos koko annos ei luonnostaan maistu. Tämä ovat ehdottomasti oikea ohje. Ruuan tuputtaminen ja lautasen tyhjentämisvaatimus johtavat helposti häiriintyneeseen syömiseen ja lihomiseen myöhemmällä iällä (4).

Tässä on selventämisen paikka. Pitäisi tarkentaa, mitä ”synnynnäinen kyky syödä sopiva määrä ruokaa” tarkoittaa. Lasten vanhemmille tulisi kertoa, ettei se päde lainkaan suurten annosten kohdalla.

Edellä mainitussa tutkimuksessa lapset saivat eteensä valmiin aterian. Suurten annosten vaikutukset tulevat esiin myös silloin, kun lapsi tulee ikään, jossa hän itse ottaa ruokaa lautaselle kulhosta tai kattilasta. Tärkeintä luonnollisesti on, että astiassa on terveellistä syötävää. Sen lisäksi vanhempien on hyvä tietää, että jos kulhossa tai kattilassa on runsaasti ruokaa, siitä vaistomaisesti otetaan enemmän kuin pienemmästä määrästä.

Vielä energiatiheydestä

Lastentarhan syömiskokeessa tuli selvästi esille myös energiatiheyden vaikutus. Energiatiheämmistä vaihtoehdoista lapset saivat noin 25 % enemmän kaloreita. Ehkä siitä ei tässä lastentarhassa tullut pienokaisille liikaa energiaa, sillä suurempi energiatiheys 135 kcal 100 grammassa on vielä hyvin kohtuullinen.

Sen sijaan jos lastentarhan menussa olisi usein pikaruokia, lasten paino uhkaisi nousta. Fineli.fi antaa – laadusta riippuen – pizzojen energiatiheydeksi 170 – 240 kcal/100 g. Jos tarjolla olisi McDonaldsin lasten Happy meal annoksia, siinä olisi 340 kcal/100 g. Näitä lapsille markkinoituja tuotteita katsellessa tulee mieleen, olisivatko ne lainkaan lapsille mieluisampia? He kun antoivat todella hyvät pisteet paljon vähäkalorisemmille lastentarhan perusruuille.

Kertauksen vuoksi vielä lasten suosimien ruokakaupan tuotteiden energiatiheyksiä 100 grammaa kohden: munkki 310 kcal, karamellit 350 kcal, keksit 380 – 480 kcal, popcorn 490 kcal, perunalastut 520 kcal, maitosuklaa 530 kcal.

Lopuksi viimeinen tilasto lastentarhaikäisistä (2-6 v) suomalaislapsista (5): Pojista 24 posenttia ja tytöistä 17 prosenttia on ylipainoisia. Selvästi lihavia (painoindeksi yli 30) heistä on 6 % ja 3 %.

 

 

Käytettyjä lähteitä

  1. Kling SMR, Roe LS, Keller KL, Rolls BJ. Double trouble: Portion size and energy density combine to increase preschool children lunch intake. Physiol Behav 2016; 62:18-26
  2. Ello-Martin JA, Ledikwe JH, Rolls BJ. The influence of food portion size and energy density on energy intake: implications for weight management. Am J Clin Nutr 2005;82 (suppl):236S-41S
    Young LR, Nestle M. Reducing portion sizes to prevent obesity. Am J Prev Med 2012;43:565-8.
    Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
  3. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 2020, Lääkäriseura Duodecim.
    Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2.painos 2020.
  4. Robinson E, Aveyard P, Jebb S. Is plate clearing a risk factor for obesity? A cross-sectional study of self-reported data in US adults. Obesity 2015;23:301-4
  5. Lasten ja nuorten ylipaino.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *