Vesi ja paino

Jos kiinteiden ruokien sisällöstä saisin tietää vain yhden luvun, valitsisin vesimäärän. Sen perusteella voisin arvioida kuinka terveellisiä ne ovat. Nykyisen lihavuusepidemian aikana terveellisyyden tärkein tunnusmerkki on, ettei tuote ole kovin lihottava. Hyllystäni löytyy Kansanterveyslaitoksen vuonna 2005 julkaisema 90-sivuinen Elintarviketaulukko, jossa ravintotietojen lisäksi ilmoitetaan myös ruokien ja juomien vesimäärät. Ihan kaikkia elintarvikkeita taulukosta ei löydy, siksi […]

Lue lisää

Lautasmallin kuva remonttiin

Yllä oleva kuva on julkaistu voimassa olevassa vuoden 2014 suomalaisessa ravitsemussuosituksessa (1). Kun kirjoitan Googleen hakusanaksi ”lautasmalli”, kuvahaku tarjoaa tätä kuvaa ensimmäiseksi. Lautasmallikuva ei ole tarkoitettu ainoaksi oikeaksi tavaksi koota terveellinen ateria. Se esittää periaatteen, yleisohjeen siitä, miten kaikkien aterioiden terveellisyyttä voidaan parantaa. Lautasmalli voidaan koota kymmenillä erilaisilla tavoilla. Edelliseen lautasmalli-kirjoitukseeni tulleet kommentit kertovat, että […]

Lue lisää

Hyötyliikunnasta haittasyömiseen

Kolmisenkymmentä vuotta sitten maahamme lanseerattiin käsite hyötyliikunta (1). Suomalaisia kannustettiin käyttämään lihaksia kotipuuhissa ja puutarhahommissa ja menemään töihin kävellen tai pyörällä. Liikkumispuolella ei ole ruvettu käyttämään sanoja ”haittalöhöily” tai ”haitta-istuminen”. Mutta syömisen kohdalla pitäisi ryhtyä puhumaan haittasyömisestä ja -juomisesta. Haitallisimmat kolme – paljon kaloreita, niukasti ravintoa Terveellisen ravinnon ruokapyramidissa on pieni kärkiosa, johon on sijoitettu […]

Lue lisää

Epäterveellisille elintarvikkeille pitää tehdä ”oluet”

Ruokakaupassa ei ole näkynyt oluttarjouksia ”kaksi tölkkiä yhden hinnalla”. Yhden tölkin hinta sikspäkissä tai mäyräkoirassa ei ole yhtään halvempi kuin yksittäin ostettuna. Eikä pintin tölkissä litrahinta ole alhaisempi kuin pienessä 1/3 litran tölkissä Keskiolutta ei saa myydä tarjoushinnoilla, eikä siihen saa soveltaa paljousalennusta (1). Myynnin rajoituksilla kaupan asiakkaita suojellaan runsaan alkoholin käytön haitoilta. Alkoholin liikakäytön […]

Lue lisää

Terveyden jyrkkä ylämäki

Runsas neljäkymmentä vuotta sitten alkoi ruokaympäristön muutos, jonka seurauksena syntyivät supermarketit, ja epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta muutenkin lisääntyi. Syntyi kuvan esittämä tilanne. Terveessä painossa pysyminen muuttui paljon vaikeammaksi kuin aikaisemmin. Terveyden rinne on noussut liian jyrkäksi. Ylämäessä jalat lipsuvat, eivätkä voimat riitä. Tällä hetkellä vähemmän kuin puolet suomalaisista on enää kyennyt pysymään terveessä painossa. Yhteiskunta on […]

Lue lisää

Ruoka-annoksia lastentarhassa

Silmiini sattuivat muistiinpanot viisi vuotta sitten julkaistusta tutkimuksesta. Välittömästi ajattelin, että kaikkien pienten lasten vanhempien pitää tietää sen tuloksista. Hyödyllinen se on aikuisillekin. Lastentarhan pikkuiset ruokailijat USA:n Pennsylvanian yliopiston tutkijat värväsivät lastentarhoista 3 – 6 -vuotiaita lapsia syömiskokeisiin (1). Heille tarjottiin valmiita annoksia, joista he saivat syödä niin paljon kun maittoi, mutta lisää ei saanut […]

Lue lisää

Ruokakaupan rujo pyramidi

Voimassa olevan ravitsemussuosituksen ruokapyramidin huipussa on alue, jossa on ”sattumia” – makeisia, perunalastuja, pikaruokia, makeita leivonnaisia, sokerijuomia. Sen osuus koko pyramidin pinta-alasta on 4 prosenttia. Loput 96 prosenttia muodostuu levenevistä kerroksista lihatuotteita, kalaa ja siipikarjaa, maitovalmisteita, viljatuotteita ja perunaa. Alimpana on suurin osasto kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jos ihmisen ruokavalio koostettaisiin pyramidin mukaan, se olisi […]

Lue lisää

Ruokaympäristön haitalliset vieraslajit

Haitallinen ruokaympäristön vieraslaji on elintarvike, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa. Suomeen juurtui ruokaympäristön haitallinen vieraslaji jo olympiavuonna 1952, mutta se jäi vielä harmittomaksi erikoisuudeksi. Pieni 2,5 dl pullo ruskeaa kasviuutejuomaa ei mitenkään vaikuttanut suomalaisten terveyteen. Haitallisten vieraslajien invaasio alkoi 1970-luvulla Noin viisikymmentä vuotta sitten Suomeen […]

Lue lisää

Terveysvero – keppi vai porkkana?

Veroista puhuttaessa medialla on tapana heiluttaa keppiä. Työntekijän verotukseen keppiä ja vähän porkkanaa. Hallitus tarjoaa tasaveroja ja keppiä autoilijoille. Rinteen hallitus otti sittenkin kepin käteen, veroraippa voi hyydyttää kotimarkkinoita. Mutta löytyy myös veroja ja rajoituksia, jotka suomalaisten suussa maistuvat makealle porkkanalle. Suomalaisilta kysyttiin epäterveellisistä ruuista ja juomista Eilen ilmestyivät tulokset väestökyselystä, joka lähetettiin 1 100 […]

Lue lisää

Tyhjät, tiheät, houkuttelevat, halvat, epäterveelliset

Ruokakaupan tuotteista ravintoaineista köyhimmät  ovat sokeria sisältävät virvoitusjuomat. Sokerin lisäksi ei mitään muuta ravintoa. Ainoa mitä puolen litran pullosta saa on 50 grammaa sokeria ja sen sisältämät 200 kilokaloria Kiinteiden syötävien puolella ravintoaineiden köyhyyskilpailussa selvä voittaja ovat makeiset. Hakusanalla ”karamelli” Fineli.fi tietokanta antaa tylyjä lukuja: Kaikkien kolmentoista vitamiinin kohdalla nolla. Kuidut nolla. Proteiinia vain hippunen […]

Lue lisää

Liikenne näyttää tietä painoturvallisempaan Suomeen

Hesari julkaisi helmikuun alussa (1) yllä olevan kuvan. Sitä voi nimittää ihmishenkien pelastamisen kunniatauluksi. Liikennekuolemat vähenivät puoleen kymmenessä vuodessa. Myöhempinä vuosikymmeninä käyrä on edelleen laskenut. Ratkaiseva oivallus oli, ettei liikenneturvallisuutta voida paljoa parantaa tehostamalla ajo-opetusta, opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin. Sen sijaan laadittiin lakeja ja säädöksiä, joita saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestä. Liikenneturvallisuus mallina lihavuuden ehkäisylle Lihavuutta […]

Lue lisää

Missä määrin herkuttelu on vaarallista?

Otsikon kysymys oli viestissä, jonka sain eräältä perheenäidiltä. Hän kertoo rakastavansa leipomista ja viihdyttää vieraitaan herkuilla ja leivoksilla. Harvemmin kuin kerran kuussa hän piipahtaa syömään hampurilaisen tai tilaa kotiin pitsaa. ”Meistä ei kukaan perheessämme ole lihavia ja perus arkiruokamme on hyvin tavallista kotiruokaa, terveellistä, puhdasta ja monipuolista. Minuun on kuitenkin jostain iskostunut sairauksien pelko ja […]

Lue lisää

STOP epäterveelliselle ruualle

Pari kuukautta sitten kerroin otsikolla Kuubalainen serenadi, miten saarivaltion elintarvikepulan aikana lihavuus puolittui ja monet sairaudet vähenivät. Kuuban terveysbuumi jäi lyhytaikaiseksi. Poikkeustilan päätyttyä palattiin normaaliin aikaan. ”Normaali” tarkoitti maailman muiden maiden tapaan paljon kaloreita. Pian Kuuban lihavuusluvut ylittivät aikaisemmat ennätykset, ja sairaudet palasivat entistä runsaampina. Ylimääräisten kaloreiden vähentämiseen ei tarvita ryydyttäviä pula-aikoja. Kuluneen vuosikymmenen aikana […]

Lue lisää

Kuubalainen serenadi – siunattu niukkuus

Sota-aikana Suomessa oli pulaa elintarvikkeista. Etenkin liha- ja maituotteiden, rasvojen ja sokerin kulutus putosi reilusti (1). Seurauksena oli selvä alenema sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamissa kuolemissa (2). Norjassa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana todettiin aivan sama ilmiö (3). Monista elintarvikkeista oli pulaa, etenkin lihasta, maidosta, sokerista, margariinista ja muista rasvoista. Kuvassa nähdään, miten niukemman ravinnon aikana kuolleisuus […]

Lue lisää

Vastuullisen valtion indeksi

Lontoossa riehui tuhoisia koleraepidemioita 1800-luvun puolivälissä. Lääkäri John Snow ryhtyi kartoittamaan, millä alueilla ihmiset sairastuivat ja kuolivat. Hän havaitsi, että kuolonuhreja oli paljon tiettyjen kaivojen läheisyydessä. Aikana jolloin kolerabakteereita ei vielä tunnettu, Snow oivalsi että saastunut vesi aiheutti sairauden. Kun Englannin parlamentin istunnossa keskusteltiin saastuneen vesipumpun sulkemisesta, esitys herätti vastustavia puheenvuoroja. Muuan Mr. Muntz totesi: […]

Lue lisää

Ruokanobel lautasmallin keksijöille

Valitsin lähimarketin valmisruokahyllystä pyttipannun. Otan siitä lautasen vasempaan osaan 150 g. Lautasen toisen puolen täytän kasviksilla. Tavallisesti lautasmallikuvissa pursuaa salaatinlehtiä, mutta tästä haluan tehdä omannäköiseni. Herneet ja porkkanaraaste ovat herkkuani, ja seuraavaksi tulevat pikkutomaatit ja kurkku. Lautasella herneitä on 30 g, ja jokaista kolmea muuta kasvista 40 g. Yhteensä oikeassa puoliskossa on sama grammamäärä kuin […]

Lue lisää

Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia. 1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa. […]

Lue lisää

Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä – Osa 2

Saman niminen kirjoitukseni julkaistiin Hesarin vieraskynäpalstalla 13. heinäkuuta (1). Heti sen jälkeen ilmestyi asiantuntijoiden haastattelu (2), jossa kolme ylipainoon perehtynyttä professoria – Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen ja Tiina Laatikainen – kannattivat epäterveellisen ruuan verottamista. ”Lihavuuden ehkäisy on pikemminkin poliitikkojen kuin lääkäreiden työtä.” Seuranneessa keskustelussa nousi esille sokerivero, joka jo muutama vuosi sitten todettiin hankalaksi toteuttaa. […]

Lue lisää

Hampurilaistuotteet – paljon kaloreita

Hampurilaisia ja pizzoja ostaneiden kotitalouksien määrä kaksinkertaistui vuosien 1995 – 2012 välillä (1). Pikaruokien suosio näyttää edelleen kasvavan. Matkailu- ja ravintola-alan elinkeinojärjestö MaRa arvioi alan yritysten liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Kasvu on ollut ripeää erityisesti pikaruokaravintoloissa, joiden myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 7,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna (2). Nousu selittyy pääasiassa pikaruokaravintoloiden määrän kasvulla. Hesburger […]

Lue lisää

Lihavan seniorin elämä

Kuudenkymmen ikävuoden tienoilla suurin osa suomalaisista on ylipainoisia (1). Poimin heidän joukostaan kaksi reilusti lihavaa, joiden painoindeksi ylittää 30. Annan heille 1950-luvun yleisimmät nimet Juhani ja Marjatta. Toukokuun lopulla osallistuin Turussa Suomen lihavuustutkijoiden yhdistyksen seminaariin. Kuuntelin herpautumatta kansanterveystieteen professori Sari Stenholmin luentoa hänen kertoessaan, millaisia ongelmia lihavuus aiheuttaa ikääntyville. Turussa minulle valkeni, ettei Juhanin ja […]

Lue lisää

Lihavan lapsen elämä

Äsken julkaistujen lasten lihavuuslukujen mukaan (1) Suomessa on 61 000 esikouluikäistä (2-6 v) lasta, joiden paino ylittää normaalin. Heistä 11 000 on reilusti lihavia, jolloin painoindeksi ylittää 30 (2). Tämän asteinen lihavuus merkitsee aikuisella vähintään 15 ylimääräistä kiloa. Poimitaan heidän joukostaan kaksi, viisivuotiaat Sofia ja Elias. Lapsilla on vuonna 2014 syntyneiden yleisimmät etunimet. Yleisyyslukujen perusteella […]

Lue lisää

Syömisen sietämätön automaattisuus

Kaksikymmentä vuotta sitten yhdysvaltalaiset sosiaalipsykologian tutkijat John Bargh ja Tanya Chartrand julkaisivat kirjoituksen ”The unbearable automaticity of being” (Olemisen sietämätön automaattisuus) (1). He ja muut alan tutkijat olivat osoittaneet, että ihmisen tietoisen ajattelun suoituskyky on yllättävän pieni. Sen vuoksi aivomme pyrkivät ohjaamaan monia asioita automaattisesti. Myös syömistä (2). Ja ruuan hankkimista. Vapaa tahtokin meni Historian […]

Lue lisää

Lihavuuden vastustamisyhdistys takaisin!

Mieltäni ovat ällistyttäneet 60 vuotta sitten pidetyt laihdutusluennot. Miten ihmeessä Lihavuuden vastustamisyhdistyksen massaopetuksella saatiin yhtä hyviä laihtumistuloksia kuin tämän päivän ammattitaitoisella ohjauksella? Lihavuuden vastustamisyhdistys Yhdistyksen perustivat 1950 suomalaiset lääkärit raatimies Yrjö Similän johdolla ehkäisemään ylipainosta johtuvia sairauksia. Yhdistys julkaisi 1960 kirjan Kuta pitempi vyö – sitä lyhempi elämä (1). On vaikea kuvitella arvovaltaisempaa kirjoittajakuntaa: 26 […]

Lue lisää

Lihavuusepidemia maton alla

Talven aikana minulla oli kaksi järkyttävää kokemusta. Tammikuun viimeisenä päivänä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa oli aiheena Terveyserot – voiko niitä kaventaa? Avaussanoissa lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Kari Reijula kertoi Suomessa olevan puoli miljoonaa diabeetikkoa. Ennusteen mukaan 2030-luvulle tultaessa heitä on miljoona. Reijula liputti vahvasti ehkäisyn puolesta. Jokainen sairauksien ehkäisyyn satsattu euro säästää hoitokuluissa 10 euroa. Tilaisuuden lopussa […]

Lue lisää

Lihavuus ja 31 sairautta

Syöpä on sairauksista pelottavimpia ja nousee herkästi lehtien uutisiin. Muutama viikko sitten uutisoitiin poikien rokottamisesta papilloomavirusta vastaan. Sen lasketaan vähentävän 300 turhaa syöpää vuodessa. Joka vuosi suomalaisia sairastuu kymmenen kertaa suurempi määrä lihavuuden aiheuttamaan syöpään, mutta tästä en ole nähnyt kirjoituksia lehdissä. Syövän ohella lihavuus lisää sairastumista pariin kymmeneen muuhun sairauteen. Monet niistä, kuten diabetes, […]

Lue lisää

Laihduttajan ruokakulut vähenevät

Usein näkee väitettävän, että terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Suositusten mukaiselle päivittäiselle puolen kilon hedelmä- ja kasviskorille voi kertyä hintaa. Toisaalta teollisesti prosessoitu ravinto energiaa kohti laskettuna on tavallisesti halpaa. Kilon sokeria eli 4000 kilokaloria saa ruokamarketista 0,70 eurolla – sata kilokaloria 1,7 sentillä. Tällaiset laskelmat ovat aivan liian yksioikoisia terveellisen ja epäterveellisen ruoan  […]

Lue lisää

Makeutusaineet ovat hyödyllisiä painonhallinnassa

Mediaan ja internetiin valikoituu makeutusaineiden vaikutuksista uutisia, jotka kertovat niiden vaaroista. Kalorittomat makeutusaineet antoi Googlen etusivulla seuraavia osumia: ”Nyt se on todistettu! Kalorittomat makeutusaineet saavat ahmimaan”, ”Keinotekoiset makeutusaineet voivat johtaa lihomiseen”. Useimpien tiedelehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan makeutusaineet ovat hyödyllisiä ja turvallisia. Joukossa on kuitenkin paljon päinvastaisia tuloksia. On helppo löytää tukea väitteille, että makeutusaineet lihottavat […]

Lue lisää

Lihavuusepidemian sylttytehtaalla

sylttytehdas Jäljet johtavat sylttytehtaalle [= syyllinen on arvattavissa] (Kielitoimiston sanakirja) Keväällä neljä kansanterveyden ja ravitsemuksen tutkijaa kertoivat Lancet-lehden Public Health julkaisussa, mitkä seikat eivät aiheuttaneet Yhdysvaltojen lihavuusepidemiaa (1). USA:n väestön terveyttä ja painoa on seurattu säännöllisin väliajoin 1960-luvun alusta lähtien. Aineistoissa on otoksia kaikkien osavaltioiden asukkaista. Näiden lukujen perusteella artikkelin kirjoittajat laativat alla olevan kuvan. Kaaviossa […]

Lue lisää

Lihavuus ei ole ”itse aiheutettu”

Jälleen keskustellaan siitä, missä määrin yksittäinen ihminen on vastuussa terveydestään (1,2). Monet puhuvat ”itse aiheutetuista sairauksista”, jotka johtuvat ruoalla mässäilystä, viinan kanssa lotraamisesta ja muusta riskikäyttäytymisestä. Näistä seuraa sairaanhoitokuluja, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Jari Ehrnrooth kirjoittaa kolumnissaan, miten itsensä elintavoillaan sairastuttaneet ottavat ylimääräistä niiltä jotka elävät vastuullista hyvää elämää. Hänen mukaansa tähän loisten joukkoon kuuluvat […]

Lue lisää

Kaloreiden uhrit ry.

Olen vuosikausia lotonnut säännöllisesti. Perheelleni olen kertonut, että sorry vaan, mahdollisella päävoitolla ei osteta uutta asuntoa, ei isompaa autoa, ei tehdä maailmanympärimatkaa. Käytän rahat kansanterveyden hyväksi. Tehokkain tapa lisätä suomalaisten terveyttä on tukea toimia, joilla Suomen lihavuusepidemia kääntyy laskuun. Lottovoiton rahoilla perustaisin Suomen ylipainoisille yhdistyksen, jonka avulla he voisivat ryhtyä ajamaan asiaansa. Suomessa huolehditaan kiitettävällä […]

Lue lisää

Kaikki syövät isoista annoksista enemmän – miksi?

Isot popcorn- ja sipsipussit, isot ravintola-annokset, iso ruokakulho, iso napostelupalojen tarjoilukulho, iso lautanen. Kaikista syödään enemmän kuin tavallisen kokoisista (1,2,3). Ylisyönti koskee lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia (4). Tavikset, huippuyliopiston opiskelijat, ravitsemusterapeutit ja ravitsemustutkimusyksikön henkilökunta – kaikki syövät huomaamattaan isoista annoksista enemmän. Ennen kuin paneudumme tähän merkilliseen ilmiöön, muutama esimerkki isojen annosten vaikutuksista. Perunalastut […]

Lue lisää

Keittojen taikatemppu

Yhdysvaltalaisen ravitsemustutkijan Barbara Rollsin kana-riisi-vihannespata -juttu (1) on yksi mekittävimmistä tutkimuksista, joita kolmenkymmenen vuoden aikana on tullut luettua. Yllä oleva piirros Rollsin mainiosta kirjasta Volumetrics weight-control plan (2) kuvaa tätä tutkimusta. Lukiessani sen tuloksia ymmärsin yhdellä istumalla, että juotu vesi ei aiheuta kylläisyyttä, mutta keitoissa vesi vähentää muuta syömistä. Rollsin tutkimuksesta oli myös henkilökohtaisia seuraamuksia. […]

Lue lisää

Verensokerin vuoksi ei tarvitse syödä tiheään

”Kun syömme monipuolisesti, kevyesti ja tasaisin välein, verensokeri pysyy tasaisena emmekä tunne itseämme niin väsyneiksi. Myös painonhallinnan kannalta on tärkeää, että ateriavälit eivät ole liian pitkiä. Olisi hyvä, jos voisimme syödä 3 – 4 tunnin välein.” Vastaavia ohjeita näkyy aika usein. Ajatellaan, ettei verensokeri pysy normaalina ilman riittävän tiheää syömistä. Ovatko näitä ohjeita jakavat henkilöt […]

Lue lisää

Hedelmät voittavat hedelmämehut 6 – 0

Hedelmät ja marjat ovat terveellisiä. Kun niistä puristetaan mehu, siihen siirtyvät melkein kaikki hyödylliset ravintoaineet – vitamiinit, kivennäisaineet ja luontaiset sokerit. Tämän perusteella moni saatta ajatella, että myös mehut ovat terveellisiä. Valitettavasti tämä ei ole totta. Kaloreiden saannin kannalta on valtava ero siinä, pureskellaanko hedelmiä ja marjoja vai juodaanko niiden mehu. Syödyt auttavat painonhallinnassa, juodut […]

Lue lisää

See-food (näköruoka) houkuttelee syömään

”Syömme ensin silmillämme” -viisaus on ensi kertaa esitetty Apiciuksen ruokareseptien kokoelmassa, joka ilmestyi keisariajan Roomassa. Antiikin keittiömestari muotoili lausumansa havainnoimalla itseään ja muita roomalaisia herkkusuita, siihen aikaan ei tiedetty fysiologiasta ja aivojen toiminnasta mitään. Vasta parinkymmenen vuoden aikana on ymmärretty syvällisemmin, miten totta Apiciuksen havainto on. Hiljan ilmestyneessä perusteellisessa katsauksessa Eating with our eyes: From […]

Lue lisää

Ruokakauppa vuonna 2030

Edellisessä artikkelissani intouduin kirjoittamaan ei-elintarvikkeista. Kevyestä pakinatyylistä huolimatta itse aihe – lihavuuden ehkäisy – on minulle haudanvakava asia. Olin huhtikuussa asiantuntijana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa ruokapolitiikasta. Sen nimi on Ruoka 2030 – ruokaa meille ja maailmalle. Kertasin tylyt tilastot: Suomen aikuisista yli puolella paino ylittää normaalin (1). Ylipainoisia lapsia on yli […]

Lue lisää

Ei-elintarvikkeet

Elias Lönnrot keksi vuonna 1863 sanan elintarve. Nimi ilmaisi hyvin sen ajan ruokamaailmaa. Lähes kaikki maataloissa tuotetut ja kaupoissa myydyt syötävät tarvittiin elämän ylläpitoon. Sana muuttui viime vuosisadan alussa elintarvikkeeksi. Tuolloin se kuvasi merkitystään edelleen hyvin. Nyt ajat ovat toiset. Tämän päivän ruokakaupassa myydään paljon syötäviä, joita ei tarvita elämiseen. Siitä huolimatta elintarvikeasetus niputtaa kaiken […]

Lue lisää

Vaakakapina – huono päätös useimmille

Toimittaja Jenny Lehtisen vetämä YLE:n Vaakakapina on pyörinyt puoli vuotta. Jennyn elämässä on ollut 25 vuotta laihdutuskuureja, häiriintynyttä syömistä, jojoilua, jatkuvaa painonseurantaa, usein monta kertaa päivässä. Hän teki vaakalakon ja onnistui lopettamaan ainaisen dieetillä olon. TV-ruudussa esiintyy energinen ja iloinen toimittaja. Voimme onnitella Jennyä siitä, että hän on saanut elämänsä tasapainoon. Vaakakapinan nettisivulta löytyy lause: […]

Lue lisää

Terveyskatekismus lapsiperheille

Vuonna 2000 jokaiseen talouteen jaettiin uusi perustuslaki. Samana vuonna postilaatikkoon tipahti katekismus, joka postitettiin kaikille seurakuntien jäsenille. Toivottavasti seuraava massajakelu on lapsiperheille suunnattu terveyskatekismus. Sen kärkenä olisi auttaa vanhempia ehkäisemään lastensa lihomista. Samat yleisterveelliset ruokaan, liikuntaan ja uneen liittyvät ohjeet suojaavat myös myöhemmän elämän monilta muilta sairauksilta. Usein kuulee mainittavan, että kyllä ihmisillä ravinnosta ja […]

Lue lisää

Elintarviketeollisuus ja lihavuus

Markkinataloudessa tuottajat luonnollisesti pyrkivät edistämään tuotteidensa myyntiä monin eri tavoin. Tavallinen kuluttaja havaitsee tästä vain mainonnan. Ruokien mainontaan ei uhrattaisi varoja, ellei se vaikuttaisi. Lihavuuden kannalta on ongelmallista, että mainonta kohdistuu pääasiassa lapsiin, ja heille suunnatuissa mainoksissa markkinoidaan enimmäkseen epäterveellisiä lihottavia ruokia ja juomia (1,2). Menneinä vuosina TV:n lastenohjelmat olivat tärkein mainostamisen paikka, nyt lasten […]

Lue lisää

Miksi ihmisiä ei suojella kaloreilta?

Edellisessä blogikirjoituksessani toivoin, että lihavuus olisi virustauti. Silloin tähän kansanterveyden suureen ongelmaan olisi jo kauan sitten löytynyt ratkaisu. Mutta lihavuus ei johdu mikrobista, vaan liiallisesta energiansaannista. Tässä kirjoituksessa yritän etsiä selityksiä sille, miksi yhteiskunta on nimenomaan lihavuuden suhteen niin passiivinen, vaikka päättäjämme kuitenkin monissa muissa asioissa niin kiitettävästi suojelevat kansalaisten terveyttä. Voiko enemmistön asiaa ajaa? […]

Lue lisää