Liikenne näyttää tietä painoturvallisempaan Suomeen

Hesari julkaisi helmikuun alussa (1) yllä olevan kuvan. Sitä voi nimittää ihmishenkien pelastamisen kunniatauluksi. Liikennekuolemat vähenivät puoleen kymmenessä vuodessa. Myöhempinä vuosikymmeninä käyrä on edelleen laskenut. Ratkaiseva oivallus oli, ettei liikenneturvallisuutta voida paljoa parantaa tehostamalla ajo-opetusta, opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin. Sen sijaan laadittiin lakeja ja säädöksiä, joita saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestä. Liikenneturvallisuus mallina lihavuuden ehkäisylle Lihavuutta […]

Lue lisää

Terve Paino ry

Vuosikausien haave on toteutunut. Kirjoitin siitä ensi kertaa Kanava-lehdessä 2016 (1). Pari vuotta sitten palasin aiheeseen tällä blogi-sivullani jutussa Kaloreiden uhrit ry. Siinä kerroin lotonneeni vuosikausia saadakseni varoja yhdistyksen perustamiseen. Paras tulos oli neljä oikein. Kunnes viime vuonna aivan yllättäen ilmaantui rahoitusta, jonka avulla Terve Paino -yhdistys saattoi syntyä. Lääkärin työni aikana tapasin tuhansia hyvin […]

Lue lisää

Missä määrin herkuttelu on vaarallista?

Otsikon kysymys oli viestissä, jonka sain eräältä perheenäidiltä. Hän kertoo rakastavansa leipomista ja viihdyttää vieraitaan herkuilla ja leivoksilla. Harvemmin kuin kerran kuussa hän piipahtaa syömään hampurilaisen tai tilaa kotiin pitsaa. ”Meistä ei kukaan perheessämme ole lihavia ja perus arkiruokamme on hyvin tavallista kotiruokaa, terveellistä, puhdasta ja monipuolista. Minuun on kuitenkin jostain iskostunut sairauksien pelko ja […]

Lue lisää

Kuubalainen serenadi – siunattu niukkuus

Sota-aikana Suomessa oli pulaa elintarvikkeista. Etenkin liha- ja maituotteiden, rasvojen ja sokerin kulutus putosi reilusti (1). Seurauksena oli selvä alenema sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamissa kuolemissa (2). Norjassa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana todettiin aivan sama ilmiö (3). Monista elintarvikkeista oli pulaa, etenkin lihasta, maidosta, sokerista, margariinista ja muista rasvoista. Kuvassa nähdään, miten niukemman ravinnon aikana kuolleisuus […]

Lue lisää

Vastuullisen valtion indeksi

Lontoossa riehui tuhoisia koleraepidemioita 1800-luvun puolivälissä. Lääkäri John Snow ryhtyi kartoittamaan, millä alueilla ihmiset sairastuivat ja kuolivat. Hän havaitsi, että kuolonuhreja oli paljon tiettyjen kaivojen läheisyydessä. Aikana jolloin kolerabakteereita ei vielä tunnettu, Snow oivalsi että saastunut vesi aiheutti sairauden. Kun Englannin parlamentin istunnossa keskusteltiin saastuneen vesipumpun sulkemisesta, esitys herätti vastustavia puheenvuoroja. Muuan Mr. Muntz totesi: […]

Lue lisää

37 kiloa ilman dieettiä

”Oletteko vakavissanne yrittänyt laihduttaa viimeisen vuoden aikana?” Kysymykseen kolmasosa naisista ja neljäsosa miehistä vastasi kyllä vuonna 2014 (1). Se merkitsee, että joka ikinen vuosi 950 000 suomalaista yrittää vakavissaan laihduttaa. Jos laihduttaminen olisi edes jossain määrin tehokasta – toisi pysyvästi alemman painon – lihavuus olisi kääntynyt jo ajat sitten laskuun. Valitettavasti viimeiset tilastot kertovat, että […]

Lue lisää

Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia. 1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa. […]

Lue lisää

Esidiabetes – ollako vai eikö olla?

Hesarissa ilmestyi 7.10. kirjoitus Terveistä saadaan sairaita. Siinä aivan aiheellisesti kritisoidaan surun, ADHD:n, naisten haluttomuuden ja äkillisen virtsaamistarpeen medikalisointia. Jotkut lääketehtaat pyrkivät markkinoimaan lääkkeitä normaalisti elämään liittyviin ilmiöihin. Tähän samaan joukkoon oli niputettu myös esidiabetes. Tilanne jossa todetaan verensokerissa poikkeavia tuloksia, mutta muutos on niin lievä, etteivät diabetes-diagnoosin tunnusmerkit vielä täyty. Normaalin verensokerin (glukoosin) yläraja […]

Lue lisää

Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä – Osa 2

Saman niminen kirjoitukseni julkaistiin Hesarin vieraskynäpalstalla 13. heinäkuuta (1). Heti sen jälkeen ilmestyi asiantuntijoiden haastattelu (2), jossa kolme ylipainoon perehtynyttä professoria – Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen ja Tiina Laatikainen – kannattivat epäterveellisen ruuan verottamista. ”Lihavuuden ehkäisy on pikemminkin poliitikkojen kuin lääkäreiden työtä.” Seuranneessa keskustelussa nousi esille sokerivero, joka jo muutama vuosi sitten todettiin hankalaksi toteuttaa. […]

Lue lisää

Leluilla lihavaksi?

Hampurilaisia ja pizzoja ostaneiden kotitalouksien määrä kaksinkertaistui vuosien 1995 – 2012 välillä (1). Pikaruokien suosio näyttää edelleen kasvavan. Matkailu- ja ravintola-alan elinkeinojärjestö MaRa arvioi alan yritysten liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Kasvu on ollut ripeää erityisesti pikaruokaravintoloissa, joiden myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 7,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna (2). Nousu selittyy pääasiassa pikaruokaravintoloiden määrän kasvulla. Hesburger […]

Lue lisää

Onnistuneiden laihduttajien opetuksia

Syksyllä 2010 turkulaisen ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin päässä alkoi raksuttaa. Sirpalta oli kesällä valmistunut maisterin tutkintoa varten pro gradu -työ Tutkimus pysyviä laihtumistuloksia saavuttaneista. Hän oli haastatellut kahtakymmentä henkilöä, joka olivat pudottaneet vähintään kymmenen prosenttia painostaan ja onnistuneet pitämään tuloksen ainakin kaksi vuotta. Syksyllä Sirpa oli sattumatta lukenut kirjaani Ylipaino (1), jossa kerron vastaavasta mutta paljon […]

Lue lisää

Laihduttajan ruokakulut vähenevät

Usein näkee väitettävän, että terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Suositusten mukaiselle päivittäiselle puolen kilon hedelmä- ja kasviskorille voi kertyä hintaa. Toisaalta teollisesti prosessoitu ravinto energiaa kohti laskettuna on tavallisesti halpaa. Kilon sokeria eli 4000 kilokaloria saa ruokamarketista 0,70 eurolla – sata kilokaloria 1,7 sentillä. Tällaiset laskelmat ovat aivan liian yksioikoisia terveellisen ja epäterveellisen ruoan  […]

Lue lisää