Kieltoja ja rajoituksia vai jotain positiivista?

”Kaipaisin myös jotain positiivista ja kannustavaa pelkkien kieltojen ja rajoitusten sijaan.” Tällaisia viestejä saan silloin tällöin sosiaalisessa mediassa.

Kieltoja ja rajoituksia ei tarvittaisi, jos kaikki ihmiset olisivat järjen ohjaamia rationaalisia olentoja. Taajamissa ei tarvittaisi 50 km nopeusrajoitusta, kukaan ei ohittaisi suojatien eteen pysähtynyttä autoa eikä ajaisi promilleissa.

Luojalle kiitos, ettemme ole tasalaatuisen rationaalisia! Elämästä katoaisi jotain aivan oleellista. Onneksi meitä on tunneihmisiä ja enemmän järjen ohjaamia ja kaikkea siltä väliltä. Eikä järkevinkään ihminen ole järkevä aina. Väsyneenä, kiireessä, stressissä kykymme rationaaliseen toimintaan heikkenee.

Kiitos viisaille päättäjillemme, että kielloilla ja rajoituksilla olette tehneet liikenteestä niin sujuvan ja turvallisen. Kiitos myös tupakkalaeista, joiden ansiosta saamme nauttia ateriamme savuttomissa ravintoloissa, ja nuorisoa suojellaan nikotiinin houkutuksilta.

Alussa mainitun kommentti on reaktio kirjoituksilleni, joissa olen kannustanut päättäjiä laatimaan lakeja, jotta suomalaisten ravinto muuttuisi terveellisemmäksi. Tarvittavien toimenpiteiden listassa on kieltoja.

Nämä kiellot eroavat ratkaisevalla tavalla liikenne- ja tupakkalaeista, joiden kiellot ja rajoitukset koskevat kaikkia. Kukaan ei saa ajaa ylinopeutta eikä punaista päin, kukaan ei saa sauhutella ravintolassa. Sen sijaan elintarvikkeisiin liittyvät kiellot ja rajoitukset koskisivat vain niitä, jotka myyvät ja markkinoivat ruokia ja juomia. Lapsia ei saisi houkutella mainoksilla epäterveellisten ruokien käyttäjiksi, ei liittää niihin leluja, eikä ruokakaupoissa myydä makeisia ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla.

Koska kansalaisilta ei kiellettäisi mitään, nämä kiellot ja rajoitukset tuskin hetkauttavat ihmisiä paljoakaan. En usko, että monikaan lapsi huomaisi, jos karkki-, sokerijuoma- ja hampurilaismainokset katoaisivat heidän medioistaan.

Vaikea sanoa moniko ruokakaupassa ja R-kioskissa asioiva ihmettelisi, jos makeisten ja virvoitusjuomien ”kaksi yhden hinnalla” -tarjoukset loppuisivat. Ehkä aluksi joku kiinnittää siihen huomiota, mutta luulen että muutaman viikon kuluessa siitä tulee uusi normaali.

Entä haittaverot? Nostetaan verotuksen avulla sokerijuomien, makeisten, sipsien, keksien, karkkijäätelöiden ym. hintaa, mikä vähentäisi niiden kulutusta. Haittaveroa ei ole helppo asemoida. Se ei ole kielto eikä sitä oikein voi kutsua rajoitukseksi. Epäterveellisten ruokien ja juomien hinnan nousu vaikuttaisi meihin kansalaisiin, mutta koetaanko se negatiivisena vai kenties positiivisena?

Useissa maissa on tehty väestökyselyjä, joissa on tiedusteltu ihmisten mielipiteitä elintarvikkeiden haittaveroista. Niiden tulokset kertovat, että ihmiset selvästi useammin kannattavat kuin vastustavat epäterveellisten elintarvikkeiden verottamista. Tällainen tulos on saatu myös Ruotsissa. En voi kuvitella, että Suomessa ajateltaisiin eri tavalla.

Vanhemmat ovat huolissaan lasten painosta ja hammasterveydestä. Monet ylipainoisista aikuisista, jotka Suomessa ovat enemmistönä, toivovat saavansa tukea omaan painonhallintaansa. Joukossa on varmasti myös meitä, joita hirvittää lihavuuden aiheuttama taakka kansanterveydelle ja maan taloudelle.

Toimenpiteitä, joita tarvitaan vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksia, ei pitäisi ajatella kieltoina ja rajoituksina. Ne ovat hyviä asioita. Järkeviä ja hyödyllisiä keinoja, jotka auttavat suomalaisia lapsia ja aikuisia terveellisempään ravintoon ja terveempään painoon.

 

Tietoa kirjoituksessa esitetyistä faktoista

Lihavien määrä Suomessa

Lakeja ja säädöksiä, joilla voidaan ohjata terveellisempään ravintoon.

Viiden maan kysely haittaveroista ja rajoituksista

Ruotsin kysely haittaveroista

2 thoughts to “Kieltoja ja rajoituksia vai jotain positiivista?”

  1. Kannatan täydestä sydämestäni kaikkia Terve Paino ry:n ajamia tavoitteita!
    Onko mitään muuta keinoa, millä tavallinen kansalainen voisi edistää näiden ehdotusten toteutumista kuin liittyä jäseneksi yhdistykseen? Olisiko Kansalaisaloitteesta hyötyä? Tai kannattaisiko lähestyä omaa kansanedustajaa? Miten tästä saataisiin samanlainen parannusten ketju kuin esim. liikenneturvallisuuden lisäämisestä aikoinaan?

    1. Kiitos kommentistasi ja kannatuksestasi! Kiteytät hyvin ylipainon torjuntaan liittyvät keskeiset asiat. Toivomme että TervePaino-yhdistykseen liittyisi paljon jäseniä, jolloin poliitikot herkemmin kuuntelisivat meitä. Se olisi tarpeen myös jäsenamaksutulojen saamiseksi, jotta voisimme palkata henkilökuntaa. Tällä hetkellä kaikki TervePaino yhdistyksessä toimivat tekevät työtä talkooperiaatteella, ja vaikka innostusta riittää, kykenemme valitettavasti aika hitaasti viemään asioita eteenpäin.

      Olemme keskustelleet kansalaisaloitteesta, ehkä Suomesta löytyisi helposti 50 000 kansalaista, jotka kannattavat mainoskieltoa lapsille ja sokeriveroa. Parin kansanedustajan kanssa olemme jo keskustelleet ja tarkoitus on jatkaa näitä yhteydenottoja. Olemme verkostoituneet muiden yhdistysten kanssa, jotka ovat kansanterveyden asialla. Niiden kanssa yhsityneisin voimin voimme saada enemmän aikaan.

Comments are closed.