STOP epäterveelliselle ruualle

Pari kuukautta sitten kerroin otsikolla Kuubalainen serenadi, miten saarivaltion elintarvikepulan aikana lihavuus puolittui ja monet sairaudet vähenivät. Kuuban terveysbuumi jäi lyhytaikaiseksi. Poikkeustilan päätyttyä palattiin normaaliin aikaan. ”Normaali” tarkoitti maailman muiden maiden tapaan paljon kaloreita. Pian Kuuban lihavuusluvut ylittivät aikaisemmat ennätykset, ja sairaudet palasivat entistä runsaampina. Ylimääräisten kaloreiden vähentämiseen ei tarvita ryydyttäviä pula-aikoja. Kuluneen vuosikymmenen aikana […]

Lue lisää

Vastuullisen valtion indeksi

Lontoossa riehui tuhoisia koleraepidemioita 1800-luvun puolivälissä. Lääkäri John Snow ryhtyi kartoittamaan, millä alueilla ihmiset sairastuivat ja kuolivat. Hän havaitsi, että kuolonuhreja oli paljon tiettyjen kaivojen läheisyydessä. Aikana jolloin kolerabakteereita ei vielä tunnettu, Snow oivalsi että saastunut vesi aiheutti sairauden. Kun Englannin parlamentin istunnossa keskusteltiin saastuneen vesipumpun sulkemisesta, esitys herätti vastustavia puheenvuoroja. Muuan Mr. Muntz totesi: […]

Lue lisää

Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia. 1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa. […]

Lue lisää

Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä – Osa 2

Saman niminen kirjoitukseni julkaistiin Hesarin vieraskynäpalstalla 13. heinäkuuta (1). Heti sen jälkeen ilmestyi asiantuntijoiden haastattelu (2), jossa kolme ylipainoon perehtynyttä professoria – Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen ja Tiina Laatikainen – kannattivat epäterveellisen ruuan verottamista. ”Lihavuuden ehkäisy on pikemminkin poliitikkojen kuin lääkäreiden työtä.” Seuranneessa keskustelussa nousi esille sokerivero, joka jo muutama vuosi sitten todettiin hankalaksi toteuttaa. […]

Lue lisää

Leluilla lihavaksi?

Hampurilaisia ja pizzoja ostaneiden kotitalouksien määrä kaksinkertaistui vuosien 1995 – 2012 välillä (1). Pikaruokien suosio näyttää edelleen kasvavan. Matkailu- ja ravintola-alan elinkeinojärjestö MaRa arvioi alan yritysten liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Kasvu on ollut ripeää erityisesti pikaruokaravintoloissa, joiden myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 7,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna (2). Nousu selittyy pääasiassa pikaruokaravintoloiden määrän kasvulla. Hesburger […]

Lue lisää

Lihavuusepidemian koko kuva – 2 980 000 ylipainoista

Ensimmäistä kertaa on mahdollista esittää maamme ylipainotilanne vauvasta vaariin ja mummuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL – hoitaa hienosti hommansa. Se tuottaa tärkeää tietoa kansamme terveyden tilasta parhain mahdollisin menetelmin. Muutaman vuoden sisällä ovat ilmestyneet tuoreet ylipainoluvut kaiken ikäisistä suomalaisista (1,2,3). Ylipainoiset Yllä oleva kuva esittää kuinka monta prosenttia suomalaisista kussakin ikäryhmässä on ylipainoisia, […]

Lue lisää

Lihavan lapsen elämä

Äsken julkaistujen lasten lihavuuslukujen mukaan (1) Suomessa on 61 000 esikouluikäistä (2-6 v) lasta, joiden paino ylittää normaalin. Heistä 11 000 on reilusti lihavia, jolloin painoindeksi ylittää 30 (2). Tämän asteinen lihavuus merkitsee aikuisella vähintään 15 ylimääräistä kiloa. Poimitaan heidän joukostaan kaksi, viisivuotiaat Sofia ja Elias. Lapsilla on vuonna 2014 syntyneiden yleisimmät etunimet. Yleisyyslukujen perusteella […]

Lue lisää

Syömisen sietämätön automaattisuus

Kaksikymmentä vuotta sitten yhdysvaltalaiset sosiaalipsykologian tutkijat John Bargh ja Tanya Chartrand julkaisivat kirjoituksen ”The unbearable automaticity of being” (Olemisen sietämätön automaattisuus) (1). He ja muut alan tutkijat olivat osoittaneet, että ihmisen tietoisen ajattelun suoituskyky on yllättävän pieni. Sen vuoksi aivomme pyrkivät ohjaamaan monia asioita automaattisesti. Myös syömistä (2). Ja ruuan hankkimista. Vapaa tahtokin meni Historian […]

Lue lisää

Lihavuusepidemia maton alla

Talven aikana minulla oli kaksi järkyttävää kokemusta. Tammikuun viimeisenä päivänä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa oli aiheena Terveyserot – voiko niitä kaventaa? Avaussanoissa lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Kari Reijula kertoi Suomessa olevan puoli miljoonaa diabeetikkoa. Ennusteen mukaan 2030-luvulle tultaessa heitä on miljoona. Reijula liputti vahvasti ehkäisyn puolesta. Jokainen sairauksien ehkäisyyn satsattu euro säästää hoitokuluissa 10 euroa. Tilaisuuden lopussa […]

Lue lisää

Laihduttajan ruokakulut vähenevät

Usein näkee väitettävän, että terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Suositusten mukaiselle päivittäiselle puolen kilon hedelmä- ja kasviskorille voi kertyä hintaa. Toisaalta teollisesti prosessoitu ravinto energiaa kohti laskettuna on tavallisesti halpaa. Kilon sokeria eli 4000 kilokaloria saa ruokamarketista 0,70 eurolla – sata kilokaloria 1,7 sentillä. Tällaiset laskelmat ovat aivan liian yksioikoisia terveellisen ja epäterveellisen ruoan  […]

Lue lisää

Lihavuusepidemian sylttytehtaalla

sylttytehdas Jäljet johtavat sylttytehtaalle [= syyllinen on arvattavissa] (Kielitoimiston sanakirja) Keväällä neljä kansanterveyden ja ravitsemuksen tutkijaa kertoivat Lancet-lehden Public Health julkaisussa, mitkä seikat eivät aiheuttaneet Yhdysvaltojen lihavuusepidemiaa (1). USA:n väestön terveyttä ja painoa on seurattu säännöllisin väliajoin 1960-luvun alusta lähtien. Aineistoissa on otoksia kaikkien osavaltioiden asukkaista. Näiden lukujen perusteella artikkelin kirjoittajat laativat alla olevan kuvan. Kaaviossa […]

Lue lisää

Lihavuus ei ole ”itse aiheutettu”

Jälleen keskustellaan siitä, missä määrin yksittäinen ihminen on vastuussa terveydestään (1,2). Monet puhuvat ”itse aiheutetuista sairauksista”, jotka johtuvat ruoalla mässäilystä, viinan kanssa lotraamisesta ja muusta riskikäyttäytymisestä. Näistä seuraa sairaanhoitokuluja, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Jari Ehrnrooth kirjoittaa kolumnissaan, miten itsensä elintavoillaan sairastuttaneet ottavat ylimääräistä niiltä jotka elävät vastuullista hyvää elämää. Hänen mukaansa tähän loisten joukkoon kuuluvat […]

Lue lisää

Ovatko välipalat tarpeellisia, OK vai haitallisia?

”Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin terveellinen ateria, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1 – 2 välipalaa.” Näin voimassa oleva vuoden 2014 ravitsemussuositus kertoo ateriarytmistä. Lähtekäämme selvittämään, onko ravitsemussuosituksen ohje tutkimusten valossa järkevä. Miten syömistiheys ja välipalat vaikuttavat kaloreiden saantiin? Tiheä syöminen ei auta laihduttajaa Muutama vuosi sitten aiheesta ilmestyi yhdysvaltalaisen ravitsemustutkijan Ashima […]

Lue lisää

Kaloreiden uhrit ry.

Olen vuosikausia lotonnut säännöllisesti. Perheelleni olen kertonut, että sorry vaan, mahdollisella päävoitolla ei osteta uutta asuntoa, ei isompaa autoa, ei tehdä maailmanympärimatkaa. Käytän rahat kansanterveyden hyväksi. Tehokkain tapa lisätä suomalaisten terveyttä on tukea toimia, joilla Suomen lihavuusepidemia kääntyy laskuun. Lottovoiton rahoilla perustaisin Suomen ylipainoisille yhdistyksen, jonka avulla he voisivat ryhtyä ajamaan asiaansa. Suomessa huolehditaan kiitettävällä […]

Lue lisää

Kaikki syövät isoista annoksista enemmän – miksi?

Isot popcorn- ja sipsipussit, isot ravintola-annokset, iso ruokakulho, iso napostelupalojen tarjoilukulho, iso lautanen. Kaikista syödään enemmän kuin tavallisen kokoisista (1,2,3). Ylisyönti koskee lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia (4). Tavikset, huippuyliopiston opiskelijat, ravitsemusterapeutit ja ravitsemustutkimusyksikön henkilökunta – kaikki syövät huomaamattaan isoista annoksista enemmän. Ennen kuin paneudumme tähän merkilliseen ilmiöön, muutama esimerkki isojen annosten vaikutuksista. Perunalastut […]

Lue lisää

Hedelmät voittavat hedelmämehut 6 – 0

Hedelmät ja marjat ovat terveellisiä. Kun niistä puristetaan mehu, siihen siirtyvät melkein kaikki hyödylliset ravintoaineet – vitamiinit, kivennäisaineet ja luontaiset sokerit. Tämän perusteella moni saatta ajatella, että myös mehut ovat terveellisiä. Valitettavasti tämä ei ole totta. Kaloreiden saannin kannalta on valtava ero siinä, pureskellaanko hedelmiä ja marjoja vai juodaanko niiden mehu. Syödyt auttavat painonhallinnassa, juodut […]

Lue lisää

Autuuden pointti ja tiheät maut lihottavat

Tunnetulta hollantilaiselta ravitsemustutkijalta Martijn Katanilta kysyttiin eräässä haastattelussa, mistä lihavuus johtuu. Hän huomautti, etteivät hiilihydraatit ja rasvat lihota. Hän luetteli aivan muita syitä: ”Obesity is caused by foods that are tasty, attractive, cheap, convenient, and present 24/7.” (Lihavuus johtuu ruoista, jotka ovat maittavia, houkuttelevia, halpoja, helposti syötävissä ja saatavilla jatkuvasti) Katan havainnollisti asiaa hampurilaisaterialla, jolla […]

Lue lisää

Insuliini ei lihota

Yllä on kuva on insuliinimolekyylista, joka koostuu 51 aminohaposta. Kaksiulotteinen kaaviokuva antaa hormonin rakenteesta turhan lattean kuvan. Oikeasti se on monimutkainen kolmiulotteinen nanorakennelma, jonka ontelot ja poimut ohjaavat elintärkeitä biokemiallisia reaktioita. Tästä hienosta hormonistamme on puhuttu paljon pahaa: ”Insuliini on lihomisen perussyy”. ”Runsas insuliinin eritys haimasta johtaa lihomiseen ja lihavana pysymiseen.”  ”Insuliini on myrkky, joka […]

Lue lisää

Ei-elintarvikkeet

Elias Lönnrot keksi vuonna 1863 sanan elintarve. Nimi ilmaisi hyvin sen ajan ruokamaailmaa. Lähes kaikki maataloissa tuotetut ja kaupoissa myydyt syötävät tarvittiin elämän ylläpitoon. Sana muuttui viime vuosisadan alussa elintarvikkeeksi. Tuolloin se kuvasi merkitystään edelleen hyvin. Nyt ajat ovat toiset. Tämän päivän ruokakaupassa myydään paljon syötäviä, joita ei tarvita elämiseen. Siitä huolimatta elintarvikeasetus niputtaa kaiken […]

Lue lisää

Elintarviketeollisuus ja lihavuus

Markkinataloudessa tuottajat luonnollisesti pyrkivät edistämään tuotteidensa myyntiä monin eri tavoin. Tavallinen kuluttaja havaitsee tästä vain mainonnan. Ruokien mainontaan ei uhrattaisi varoja, ellei se vaikuttaisi. Lihavuuden kannalta on ongelmallista, että mainonta kohdistuu pääasiassa lapsiin, ja heille suunnatuissa mainoksissa markkinoidaan enimmäkseen epäterveellisiä lihottavia ruokia ja juomia (1,2). Menneinä vuosina TV:n lastenohjelmat olivat tärkein mainostamisen paikka, nyt lasten […]

Lue lisää