Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia.

1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa.

Lähdin tarkastelemaan lähintä ruokamarketia, elokuvateatteria ja muutamaa ravintolaa löytyykö niistä selitystä lihomiselle.

Sokerijuomat

Raitiovaunussa parin penkkirivin päässä istuu nuori mies kädessään avonainen litran pahvitölkki, jonka päällä lukee ”Appelsiini Cola”. Hän kallistelee ahkerasti kahvin väristä tölkkiä. Muutaman pysäkin päästä mies poistuu ratikasta. Jos tölkissä vielä on nestettä, hän tuskin tyhjentää sitä katuojaan.

Appelsiini-Cola oli minulle uusi tuttavuus, mutta se löytyi marketin tölkkijuomien kylmähyllyistä. Ehkä sana appelsiini tölkin nimessä oli saanut ratikan miehen luulemaan, että juoma on terveellisempää kuin pullokokikset. Sijainti hedelmistä puristettujen täysmehutölkkien vieressä on saattanut lisätä illuusiota terveellisyydestä.

Juomatölkin ravintoselostus paljastaa karun todellisuuden: sadassa grammassa on sokeria 10 g, kaikki muut ravintoaineet ovat 0 g. Samaa kasviuutteella maustettua sokerijuomaa, mitä löytyy kokispulloissa. Ratikan mies sai Appelsiini Cola tölkistä 100 grammaa ultranopeaa sokeria ja 400 kilokaloria.

Täysmehu- ja muita juomatölkkejä on tarjolla marketissani noin 17 hyllymetriä. Muistikuvani mukaan määrä on kasvanut 10 – 15 vuoden aikana. Täysmehut sisältävät hyödyllisiä vitamiineja ja mineraaleja, mutta valitettavasti kaloreiden kannalta ne eivät eroa sokerilimuista. Syynä on kaikkien nestemäisten kaloreiden ongelmallinen ominaisuus. Mahalaukkumme luulee mehua vedeksi ja siirtää sen kaloreineen nopeasti suoleen ennen kuin kylläisyyttä ehtii syntyä.

Tilastojen mukaan vuosisadan alussa tuoremehuja ostettiin kotitalouksiin eneneviä määriä, mutta viimeiset luvut vuodelta 2016 näyttää kulutuksen hieman laskeneen (2). Tuoremehujen yleistyminen on ollut vuosisadan vaihteessa yksi liikakaloreiden lähde, mutta ehkä niitä ei voi syyttää tämän vuosikymmenen tilastoista.

Sen sijaan uudentyyppisten tölkkilimonadien ilmaantuminen kauppojen hyllyille ei lupaa hyvää.

Energiajuomat

Energiajuomat ovat tulokaslaji, joka rantautui suomeen parikymmentä vuotta sitten. Massiivisella  markkinoinnilla (”Red Bull -energiajuoma antaa siivet”) kofeiinia sisältävä sokerijuoma saavutti nopeasti suosiota. Niiden ainoa energia – sokeri – on aivan yhtä lihottavaa kuin virvoitusjuomissa. Kaloreiden saantia voi lisätä myös se, että  runsas kofeiini häiritsee unta. Lyhyt yöuni lisää mielihalua energiapitoisia ruokia kohtaan (3).

EU-maiden vuoden 2013 selvityksen mukaan aikuisista 18–65-vuotiaista 30 prosenttia ilmoitti nauttineensa energiajuomia edeltävän vuoden aikana (4). Energiajuomien käyttäjistä joka kymmenes kertoi litkivänsä niitä 4–5 kertaa viikossa. Heillä juomia kului keskimäärin 4,5 litraa kuukaudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan peruskoulun yläasteen pojista 11 ja tytöistä 5 prosenttia juo energiajuomia 3–5 päivänä viikossa. Lähes päivittäin käyttää  pojista 7 ja tytöistä 3 prosenttia (5).

Minusta on todennäköistä, että kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautuneet energiajuomat ovat osaltaan  vaikuttaneet lihavuusepidemian etenemiseen.

Makeistaminen

Netistä löytyvä elintarvikkeiden Fineli-tietokanta ilmoittaa kermajäätelön energiapitoisuudeksi 184 kcal ja kermajäätelötuutin 222 kcal sadassa grammassa. Ei mitään kaloripommeja.

Ruokamarketin pakastekaapeista on enää vaikea löytää näitä perusjäätelöitä. Joukkoon on ilmaantunut viime aikoina makeisjäätelöitä. Markettini pakastekaapista löytyy Marabou-, Daim-, Snickers-, Pätkis-, Marianne- ja DaCapo nimisiä jäätelöitä, joiden energiatiheys on melkein kaksi kertaa suurempi kuin tavallisen kermajäätelön, 330 – 370  kcal sadassa grammassa.

Makeiset ovat hiipineet myös keksihyllyihin. Jo tutut peruskeksit ovat energiatiheytensä vuoksi lihottavia – yli 400 kcal sadassa grammassa. Hyllyyn ilmestyneiden Marabou- ja Fazer Pätkis -keksien tiheys on 500 tai enemmän.

Keväällä poikkeaminen mäkkäriin tuotti aivan yllättävän havainnon, karkkikahvin. Listalla oli uutuus, McDonalds Latte Kinuski. Siinä on kaloreita 60 kcal sadassa grammassa, selvästi enemmän kuin CocaColassa. Mäkkärin isommasta 4 dl kahvimukista tulee 240 kcal, enemmän kuin puolen litran CocaCola-juomasta.

Makeiskahvit ovat saapuneet muihinkin kahviloihin. Starbucksin maitokahvijuoma Caramel Macchiato sisältää 60 kcal/100 g, sen kylkiäisinä saa sokeria 9,4 g. Robert´s Coffee tarjoaa useita makeiskahveja.

Fineli-tietokanta ilmoittaa suodatinkahvissa olevan 3 kilokaloria sadassa grammassa. Jo pitkään juodut makeuttamaton latte ja cappuccino sisältävät energiaa 32 kilokaloria sadassa grammassa. Nyt tietyt kahvilaadut ovat lihottavuudessa kirineet sokeripitoisten virvoitusjuomien ohi.

Isompia määriä

Kaikki ihmiset syövät ja juovat isoista annoksista enemmän. Annos- ja pakkauskokojen kasvaminen on 1980-luvulla käynnistyneen lihavuusepidemian yksi merkittävimmistä syistä (6,7). Virvoitusjuomapullojen, karkkipussien, sipsipussien, pikaruoka-annosten jne. koot kasvoivat jo viime vuosisadan puolella. Onko trendi jatkunut vuosisadan vaihteen tällä puolen?

Ruokamarkettini olutosaston kylmäkaapin 24 hyllymetrillä myydyistä irtotölkeistä ei tahdo enää löytää vanhaa 1/3 litran kokoa. Ainakin 90 % on kooltaan puoli litraa tai enemmän. Havaintoni mukaan pintin tölkkikoko on yleistynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ero 0,50 ja 0,57 litran tölkin välillä tuntuu pieneltä, mutta nestemäisessä muodossa 14 prosenttia enemmän kaloreita ei ole ihan merkityksetön. Kaloreita keskioluesta tulee saman verran kuin jaffasta ja kokiksesta.

Seuraavaksi pyöräilin Helsingin Tennispalatsiin, jossa on useita elokuvateattereita. Sen laajasta aulasta on vaikea löytää syötävää, joka ei lihota.

Minusta näyttää, että popcorn-laatikot ovat kasvaneet tällä vuosisadalla. Large-kokoisessa laatikossa on syötävää 250 grammaa ja 1200 kilokaloria. Kaksi kertaa enemmän kaloreita kuin normaalissa ateriassa. Samalla menee kerralla sisään viisi grammaa suolaa, mikä on suolan saannin suositus koko päivälle.

Vertailin hyllyindeksin avulla eri kokojen menekkiä. Hyllyindeksi perustuu siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että kauppias pitää hyllyissään tuotteita sen mukaan, miten niitä ostetaan. Jos tuotteen menekki on heikko, sille ei kannata uhrata hyllytilaa. Paremmin kaupaksi meneviä tuotteita on hyllyissä enemmän.

Large-kokoisia popcorneja on kaapeissa 12 hyllyllistä, mikä on enemmän kuin M- ja S-kokoja yhteensä.

Leffamaailma on siitä erikoinen, että sinne näyttää muodostuneen aivan oma annoskokokulttuurinsa. Kun hampurilaisravintoloissa suurin juomamukin koko on puoli litraa, popcornien vieressä sijaitsevalla kolajuoma-automaatilla se on pienin koko. Pahvisen juoma-astian medium-koko on 0,75 litraa ja large on kokonainen litra.

Tennispalatsin kaloreiden myynnin lippulaiva on pari vuotta sitten ilmestynyt 18 metriä pitkä makeislokerikko, jossa on 300 erilaista karkkilaatua. Meillä ihmisillä on taipumus ottaa runsaasta valikoimasta enemmän (8). Tarjolla oleviin isoihin pahviastioihin ja pusseihin mahtuu paljon makeisia.

Lopuksi

Edellä kerrotut havainnot eivät ole kattava esitys kaloreiden tarjonnasta. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että viimeisten 10 – 15 aikana ruokamaailmaamme on ilmaantunut lisää lihottavia tekijöitä. Edellä kerrottujen lisäksi kaloreiden saantia on lisännyt pikaruokien suosion kasvu, josta kerron artikkelissaa Leluilla lihavaksi.

Olisi hyvä, jos joku pätevä tutkija tarkemmin selvittäisi tämän vuosikymmenen ruokatarjonnan muutoksia. Pitäisi muun muassa tutkia, mitä ruuan nettikaupan lisääntyminen vaikuttaa kaloreiden saantiin. Kuinka suuria määriä syötävää ja juotavaa kuljetusfirma tuo kotiin? Määrällä on merkitystä silloin, kun elintarviketta on mahdollista syödä tai juoda suoraan pakkauksesta (9). Mitä enemmän kotona on lihottavia sokeripitoisia juomia, makeisia, keksejä, sipsejä jne., sitä enemmän niitä syödään.

 

Kirjallisuutta

  1. FinTerveys 2017 tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  2. Aalto K. Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Kuluttajatutkimuskeskus 2018:80.
  3. Schmid SM, Hallschmid M, Schultes B. The metabolic burden of sleep loss. Lancet Clin Endocrinol 2015;3:52-62.
  4. Ruokavirasto. Energiajuomien kulutus EU:ssa. Netissä
  5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Energiajuomat.  Netissä
  6. Ledikwe JH, Ello-Martin JA, Rolls BJ. Portion sizes and the obesity epidemic. J Nutr 2005;135:905-9.
  7. Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
  8. Johnson F, Wardle J. Variety, palatability, and obesity. Adv Nutr 2014;5:851-9.
  9. Chandon P, Wansink B. When are stockpiled products consumed faster? A convenience-salience framework of postpurchase consumption incidence and quantity. J Market Res 2002;39:321-35.

3 thoughts to “Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?”

  1. Antoisaavalustusta jälleen sinulta Pertti! Kaikkein kamamalinta tässä on se, että suojaravintoaineet koko ajan vain vähenevät ja energiaravintoaineet lidääntyvät. Mikä tämän on saanut aikaa muu kuin teollisuus?

    1. Kiinnität huomiota tärkeään asiaan. Panonhallinnan ja terveellisen ravinnon keinot ovat suureksi osaksi samat. Molempia edistävät kasvisten ja hedelmien lisääminen ja ravintoköyhien mutta lihottavien syömisten – karkkien, sipsien, keksien, pikaruokien, sokerilimujen jne. – vähentäminen.

  2. Kiitos käytännönläheisestä ja informatiivisesta kirjoituksesta! Tuo kotiinkuljetuksen tutkiminen on varmasti mielenkiintoista. Toisaalta sanotaan että nettitilaaminen vähentää heräteostoksia (eli yleensä niitä herkkuja), toisaalta taas lienee helpompaa tilata litrakaupalla vaikka jaffaa kun niitä ei tarvitse itse raahata kotiin.

Comments are closed.