Hyötyliikunnasta haittasyömiseen

Kolmisenkymmentä vuotta sitten maahamme lanseerattiin käsite hyötyliikunta (1). Suomalaisia kannustettiin käyttämään lihaksia kotipuuhissa ja puutarhahommissa ja menemään töihin kävellen tai pyörällä. Liikkumispuolella ei ole ruvettu käyttämään sanoja ”haittalöhöily” tai ”haitta-istuminen”. Mutta syömisen kohdalla pitäisi ryhtyä puhumaan haittasyömisestä ja -juomisesta. Haitallisimmat kolme – paljon kaloreita, niukasti ravintoa Terveellisen ravinnon ruokapyramidissa on pieni kärkiosa, johon on sijoitettu […]

Lue lisää

Ylipainoisen sininen tie pysyvään tulokseen

Ole hyvä ja lue ensiksi artikkeli Laihtumisen fysiologiaa – ei hätähousuille  Ylläolevassa kuvassa vertaan nopeaa dieettilaihduttamista ja rauhallista laihtumista. Kiloissa mitaten dieettilaihduttajan tulos (punainen katkoviiva) on 2 – 3 kuukauden kohdalla paljon tehokkaampi, mutta pian paino alkaa nousta. Vuoden kohdalla sinisen tien rauhallinen laihduttaja peittoaa selvästi useimmat dieettilaihduttajat. Tässä kirjoituksessa kerron, miten voit laihtua rauhallista […]

Lue lisää

Epäterveellisille elintarvikkeille pitää tehdä ”oluet”

Ruokakaupassa ei ole näkynyt oluttarjouksia ”kaksi tölkkiä yhden hinnalla”. Yhden tölkin hinta sikspäkissä tai mäyräkoirassa ei ole yhtään halvempi kuin yksittäin ostettuna. Eikä pintin tölkissä litrahinta ole alhaisempi kuin pienessä 1/3 litran tölkissä Keskiolutta ei saa myydä tarjoushinnoilla, eikä siihen saa soveltaa paljousalennusta (1). Myynnin rajoituksilla kaupan asiakkaita suojellaan runsaan alkoholin käytön haitoilta. Alkoholin liikakäytön […]

Lue lisää

Epäterveellisyys näkyväksi!

Ravintoaineet imeytyvät suolistosta verenkiertoon ja leviävät kaikkialle elimistöön. Loppusijoituspaikka ovat miljardit solumme, joita ne ravitsevat. Äärimmäisen intiimin suhteen vuoksi ravintomme vaikuttaa ratkaisevalla tavalla terveyteemme. Supermarketissa kulkijan ympärillä on tuhansia elintarvikkeiden pakkauksia, joita katsellessa terveellisyys ei mitenkään ilmene. Näkyvillä on vain julkisivuja, joiden värikkäät kuvat houkuttelevat ostamaan. Jos haluaa tietoja sisällöstä, ruokapakkaus on otettava käteen ja […]

Lue lisää

Terveyden jyrkkä ylämäki

Runsas neljäkymmentä vuotta sitten alkoi ruokaympäristön muutos, jonka seurauksena syntyivät supermarketit, ja epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta muutenkin lisääntyi. Syntyi kuvan esittämä tilanne. Terveessä painossa pysyminen muuttui paljon vaikeammaksi kuin aikaisemmin. Terveyden rinne on noussut liian jyrkäksi. Ylämäessä jalat lipsuvat, eivätkä voimat riitä. Tällä hetkellä vähemmän kuin puolet suomalaisista on enää kyennyt pysymään terveessä painossa. Yhteiskunta on […]

Lue lisää

Ruokakaupan rujo pyramidi

Voimassa olevan ravitsemussuosituksen ruokapyramidin huipussa on alue, jossa on ”sattumia” – makeisia, perunalastuja, pikaruokia, makeita leivonnaisia, sokerijuomia. Sen osuus koko pyramidin pinta-alasta on 4 prosenttia. Loput 96 prosenttia muodostuu levenevistä kerroksista lihatuotteita, kalaa ja siipikarjaa, maitovalmisteita, viljatuotteita ja perunaa. Alimpana on suurin osasto kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jos ihmisen ruokavalio koostettaisiin pyramidin mukaan, se olisi […]

Lue lisää

Ruokaympäristön haitalliset vieraslajit

Haitallinen ruokaympäristön vieraslaji on elintarvike, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa. Suomeen juurtui ruokaympäristön haitallinen vieraslaji jo olympiavuonna 1952, mutta se jäi vielä harmittomaksi erikoisuudeksi. Pieni 2,5 dl pullo ruskeaa kasviuutejuomaa ei mitenkään vaikuttanut suomalaisten terveyteen. Haitallisten vieraslajien invaasio alkoi 1970-luvulla Noin viisikymmentä vuotta sitten Suomeen […]

Lue lisää

Terveysvero – keppi vai porkkana?

Veroista puhuttaessa medialla on tapana heiluttaa keppiä. Työntekijän verotukseen keppiä ja vähän porkkanaa. Hallitus tarjoaa tasaveroja ja keppiä autoilijoille. Rinteen hallitus otti sittenkin kepin käteen, veroraippa voi hyydyttää kotimarkkinoita. Mutta löytyy myös veroja ja rajoituksia, jotka suomalaisten suussa maistuvat makealle porkkanalle. Suomalaisilta kysyttiin epäterveellisistä ruuista ja juomista Eilen ilmestyivät tulokset väestökyselystä, joka lähetettiin 1 100 […]

Lue lisää

Tyhjät, tiheät, houkuttelevat, halvat, epäterveelliset

Ruokakaupan tuotteista ravintoaineista köyhimmät  ovat sokeria sisältävät virvoitusjuomat. Sokerin lisäksi ei mitään muuta ravintoa. Ainoa mitä puolen litran pullosta saa on 50 grammaa sokeria ja sen sisältämät 200 kilokaloria Kiinteiden syötävien puolella ravintoaineiden köyhyyskilpailussa selvä voittaja ovat makeiset. Hakusanalla ”karamelli” Fineli.fi tietokanta antaa tylyjä lukuja: Kaikkien kolmentoista vitamiinin kohdalla nolla. Kuidut nolla. Proteiinia vain hippunen […]

Lue lisää

Kieltoja ja rajoituksia vai jotain positiivista?

”Kaipaisin myös jotain positiivista ja kannustavaa pelkkien kieltojen ja rajoitusten sijaan.” Tällaisia viestejä saan silloin tällöin sosiaalisessa mediassa. Kieltoja ja rajoituksia ei tarvittaisi, jos kaikki ihmiset olisivat järjen ohjaamia rationaalisia olentoja. Taajamissa ei tarvittaisi 50 km nopeusrajoitusta, kukaan ei ohittaisi suojatien eteen pysähtynyttä autoa eikä ajaisi promilleissa. Luojalle kiitos, ettemme ole tasalaatuisen rationaalisia! Elämästä katoaisi […]

Lue lisää

Liikenne näyttää tietä painoturvallisempaan Suomeen

Hesari julkaisi helmikuun alussa (1) yllä olevan kuvan. Sitä voi nimittää ihmishenkien pelastamisen kunniatauluksi. Liikennekuolemat vähenivät puoleen kymmenessä vuodessa. Myöhempinä vuosikymmeninä käyrä on edelleen laskenut. Ratkaiseva oivallus oli, ettei liikenneturvallisuutta voida paljoa parantaa tehostamalla ajo-opetusta, opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin. Sen sijaan laadittiin lakeja ja säädöksiä, joita saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestä. Liikenneturvallisuus mallina lihavuuden ehkäisylle Lihavuutta […]

Lue lisää

STOP epäterveelliselle ruualle

Pari kuukautta sitten kerroin otsikolla Kuubalainen serenadi, miten saarivaltion elintarvikepulan aikana lihavuus puolittui ja monet sairaudet vähenivät. Kuuban terveysbuumi jäi lyhytaikaiseksi. Poikkeustilan päätyttyä palattiin normaaliin aikaan. ”Normaali” tarkoitti maailman muiden maiden tapaan paljon kaloreita. Pian Kuuban lihavuusluvut ylittivät aikaisemmat ennätykset, ja sairaudet palasivat entistä runsaampina. Ylimääräisten kaloreiden vähentämiseen ei tarvita ryydyttäviä pula-aikoja. Kuluneen vuosikymmenen aikana […]

Lue lisää

Kuubalainen serenadi – siunattu niukkuus

Sota-aikana Suomessa oli pulaa elintarvikkeista. Etenkin liha- ja maituotteiden, rasvojen ja sokerin kulutus putosi reilusti (1). Seurauksena oli selvä alenema sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamissa kuolemissa (2). Norjassa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana todettiin aivan sama ilmiö (3). Monista elintarvikkeista oli pulaa, etenkin lihasta, maidosta, sokerista, margariinista ja muista rasvoista. Kuvassa nähdään, miten niukemman ravinnon aikana kuolleisuus […]

Lue lisää

Ruokanobel lautasmallin keksijöille

Valitsin lähimarketin valmisruokahyllystä pyttipannun. Otan siitä lautasen vasempaan osaan 150 g. Lautasen toisen puolen täytän kasviksilla. Tavallisesti lautasmallikuvissa pursuaa salaatinlehtiä, mutta tästä haluan tehdä omannäköiseni. Herneet ja porkkanaraaste ovat herkkuani, ja seuraavaksi tulevat pikkutomaatit ja kurkku. Lautasella herneitä on 30 g, ja jokaista kolmea muuta kasvista 40 g. Yhteensä oikeassa puoliskossa on sama grammamäärä kuin […]

Lue lisää

Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia. 1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa. […]

Lue lisää

Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä – Osa 2

Saman niminen kirjoitukseni julkaistiin Hesarin vieraskynäpalstalla 13. heinäkuuta (1). Heti sen jälkeen ilmestyi asiantuntijoiden haastattelu (2), jossa kolme ylipainoon perehtynyttä professoria – Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen ja Tiina Laatikainen – kannattivat epäterveellisen ruuan verottamista. ”Lihavuuden ehkäisy on pikemminkin poliitikkojen kuin lääkäreiden työtä.” Seuranneessa keskustelussa nousi esille sokerivero, joka jo muutama vuosi sitten todettiin hankalaksi toteuttaa. […]

Lue lisää

Syömisen sietämätön automaattisuus

Kaksikymmentä vuotta sitten yhdysvaltalaiset sosiaalipsykologian tutkijat John Bargh ja Tanya Chartrand julkaisivat kirjoituksen ”The unbearable automaticity of being” (Olemisen sietämätön automaattisuus) (1). He ja muut alan tutkijat olivat osoittaneet, että ihmisen tietoisen ajattelun suoituskyky on yllättävän pieni. Sen vuoksi aivomme pyrkivät ohjaamaan monia asioita automaattisesti. Myös syömistä (2). Ja ruuan hankkimista. Vapaa tahtokin meni Historian […]

Lue lisää