Ruokakaupan rujo pyramidi

Voimassa olevan ravitsemussuosituksen ruokapyramidin huipussa on alue, jossa on ”sattumia” – makeisia, perunalastuja, pikaruokia, makeita leivonnaisia, sokerijuomia. Sen osuus koko pyramidin pinta-alasta on 4 prosenttia. Loput 96 prosenttia muodostuu levenevistä kerroksista lihatuotteita, kalaa ja siipikarjaa, maitovalmisteita, viljatuotteita ja perunaa. Alimpana on suurin osasto kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jos ihmisen ruokavalio koostettaisiin pyramidin mukaan, se olisi […]

Lue lisää

Ruokaympäristön haitalliset vieraslajit

Haitallinen ruokaympäristön vieraslaji on elintarvike, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa. Suomeen juurtui ruokaympäristön haitallinen vieraslaji jo olympiavuonna 1952, mutta se jäi vielä harmittomaksi erikoisuudeksi. Pieni 2,5 dl pullo ruskeaa kasviuutejuomaa ei mitenkään vaikuttanut suomalaisten terveyteen. Haitallisten vieraslajien invaasio alkoi 1970-luvulla Noin viisikymmentä vuotta sitten Suomeen […]

Lue lisää

Liikenne näyttää tietä painoturvallisempaan Suomeen

Hesari julkaisi helmikuun alussa (1) yllä olevan kuvan. Sitä voi nimittää ihmishenkien pelastamisen kunniatauluksi. Liikennekuolemat vähenivät puoleen kymmenessä vuodessa. Myöhempinä vuosikymmeninä käyrä on edelleen laskenut. Ratkaiseva oivallus oli, ettei liikenneturvallisuutta voida paljoa parantaa tehostamalla ajo-opetusta, opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin. Sen sijaan laadittiin lakeja ja säädöksiä, joita saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestä. Liikenneturvallisuus mallina lihavuuden ehkäisylle Lihavuutta […]

Lue lisää

STOP epäterveelliselle ruualle

Pari kuukautta sitten kerroin otsikolla Kuubalainen serenadi, miten saarivaltion elintarvikepulan aikana lihavuus puolittui ja monet sairaudet vähenivät. Kuuban terveysbuumi jäi lyhytaikaiseksi. Poikkeustilan päätyttyä palattiin normaaliin aikaan. ”Normaali” tarkoitti maailman muiden maiden tapaan paljon kaloreita. Pian Kuuban lihavuusluvut ylittivät aikaisemmat ennätykset, ja sairaudet palasivat entistä runsaampina. Ylimääräisten kaloreiden vähentämiseen ei tarvita ryydyttäviä pula-aikoja. Kuluneen vuosikymmenen aikana […]

Lue lisää

Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?

Tällä vuosikymmenellä ylipainoisia ilmaantui Suomeen 100 000 kappaletta lisää (1). Kadulla vastaan tuleva aikuinen on todennäköisimmin ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Yli 30-vuotiaista normaalipainoisia miehiä on enää 28 ja naisia 36 prosenttia. 1980-käynnistyneen lihavuusepidemian pääasiallisena syynä on ruokamaailman muuttuminen lihottavammaksi. Edelleen nousevat käyrät viittaavat siihen, että elämäämme jatkuvasti ilmaantuu uusia tekijöitä, jotka yhä enemmän horjuttavat suomalaisten kaloritasapainoa. […]

Lue lisää

Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä – Osa 2

Saman niminen kirjoitukseni julkaistiin Hesarin vieraskynäpalstalla 13. heinäkuuta (1). Heti sen jälkeen ilmestyi asiantuntijoiden haastattelu (2), jossa kolme ylipainoon perehtynyttä professoria – Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen ja Tiina Laatikainen – kannattivat epäterveellisen ruuan verottamista. ”Lihavuuden ehkäisy on pikemminkin poliitikkojen kuin lääkäreiden työtä.” Seuranneessa keskustelussa nousi esille sokerivero, joka jo muutama vuosi sitten todettiin hankalaksi toteuttaa. […]

Lue lisää

Syömisen sietämätön automaattisuus

Kaksikymmentä vuotta sitten yhdysvaltalaiset sosiaalipsykologian tutkijat John Bargh ja Tanya Chartrand julkaisivat kirjoituksen ”The unbearable automaticity of being” (Olemisen sietämätön automaattisuus) (1). He ja muut alan tutkijat olivat osoittaneet, että ihmisen tietoisen ajattelun suoituskyky on yllättävän pieni. Sen vuoksi aivomme pyrkivät ohjaamaan monia asioita automaattisesti. Myös syömistä (2). Ja ruuan hankkimista. Vapaa tahtokin meni Historian […]

Lue lisää

Laihduttajan ruokakulut vähenevät

Usein näkee väitettävän, että terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Suositusten mukaiselle päivittäiselle puolen kilon hedelmä- ja kasviskorille voi kertyä hintaa. Toisaalta teollisesti prosessoitu ravinto energiaa kohti laskettuna on tavallisesti halpaa. Kilon sokeria eli 4000 kilokaloria saa ruokamarketista 0,70 eurolla – sata kilokaloria 1,7 sentillä. Tällaiset laskelmat ovat aivan liian yksioikoisia terveellisen ja epäterveellisen ruoan  […]

Lue lisää