Kunpa lihavuus olisi virustauti

1980-luvulla ilmaantui kaksi globaalia terveysuhkaa. Diagnosoitiin ensimmäiset AIDS-potilaat ja lihavuusepidemia alkoi.

AIDS:n torjumiseksi käynnistyi nopeasti ennätyksellisen intensiivinen tutkimus. Ovela HI-virus osoittautui kivikovaksi pähkinäksi, mutta tutkimukseen uhratut miljardit ovat tuottaneet tulosta. Nykyisten lääkkeiden ansiosta aiemmin kuolemaan johtanut tauti on muuttunut arkisemmaksi sairaudeksi, joka pysyy hoidolla kurissa. Suomessa HIV-positiivisille on alettu antamaan hedelmöityshoitoja.

Lihavuuden kehitys on ollut totaalisti toisenlainen. Yhden sukupolven aikana lihavien määrä Suomessa kaksinkertaistui.

Parikymmentä sairautta lihavuuden piikkiin

Edellisessä blogissani kerroin, miten nykyisenä lihavuusepidemian aikana 14 prosenttia syöpäkuolemista on liikakilojen aiheuttamia. Suomessa se merkitsee 1700 kuolemantapausta.

Syöpäsairaudet ovat vain murto-osa lihavuuden aiheuttamista sairauksista. Yllä oleva kuva, hieman typistetty versio Duodecimin julkaiseman Lihavuus-kirjan kuvasta, näyttää pääosan lihavuussairauksista. Lihavuuden Käypä hoito –suosituksesta löytyvät ne tutkimukset, joihin tieto lihavuussairauksista perustuu.

Tässä yhteenveto lihavuuden aiheuttamasta tautikuormasta:

  • Tyypin 2 diabetes, lähes kaikki tautitapaukset ovat lihavuuden aiheuttamia henkilöille, joilla on perinnöllinen alttius tautiin.
  • Kohonnutta verenpainetta on lihavilla naisilla enemmän kuin 2 x ja miehillä 1,5 kertaa enemmän kuin normaalipainoisilla.
  • Muita sydämen ja verisuonten sairauksia: sepelvaltimotauti, aivoinfarktit, keuhkoveritulppa, laskimoveritulppa, eteisvärinä.
  • Ruuansulatuselinten sairauksia: Rasvamaksa, joka voi johtaa maksakirroosiin. Sappikivet ja haimasairaudet.
  • Astma, yli 15 kilon ylipaino lisää riskin kaksinkertaiseksi.
  • Unihäiriöt, niistä vaikein uniapnea, kovaan kuorsaukseen liittyvät hengityskatkot.
  • Nivelsairauksia: Kihti ja Nivelrikko, lihavat joutuvat tekonivelleikkauksiin 2 – 4 kertaa useammin.
  • Mielen häiriintyminen: depressio ja dementia.
  • Munuaissairaudet, jotka lihavilla ovat vaikeahoitoisempia.
  • Lapsettomuus, lapsettomuushoidoissa olevilla äideillä lihavuus on hyvin yleistä.
  • Syöpä, yli 10 erilaista syöpätyyppiä.

Joukossa on useita yleisiä kansansairauksia. Kukaan ei tiedä lihavuussairastuneiden määrää, mutta yksistään ylipainoisia diabeetikoita on maassamme melkein puoli miljoonaa. Lihavuussairaudet ovat ihan oikeita sairauksia, jotka aiheuttavat henkilökohtaisia murhenäytelmiä. Jos lihavuutta ryhdyttäisiin oikeasti torjumaan, kymmenet tuhannet ihmiset säästyisivät tuhoisilta sairauksilta.

Lihavuuden hinta

Ajattelen lihavuutta yksinomaan henkilökohtaisen kärsimyksen aiheuttajana. Ylipainosta johtuvat sairaudet ovat raskaana taakkana sadoilletuhansille ihmisille. Sen päälle tulee vielä lihavuuden konkreettinen taakka. Joka viides suomalainen aikuinen joutuu kantamaan kehossaan aamusta iltaan yli 15 kilon lisäkuormaa, joka kahdeskymmenes kaksi kertaa suurempaa.

Maamme päättäjien luulisi olevan kiinnostuneita myös lihavuuden aiheuttamista lisäkustannuksista. Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen professori Markku Pekurinen tutki runsas kymmenen vuotta sitten lihavuuden aiheuttamia kustannuksia terveydenhuollolle (1). Silloisten laskelmien mukaan lihavuuden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on arviolta noin 3 % ja sosiaaliturvan menoista noin 1,8 %. Lihavuussairaudet sitoivat vuosittain noin 1 200 potilaspaikkaa ympäri vuoden.

Pekurinen arveli lukujensa olevan alakanttiin. Niissä ei myöskään ole huomioitu niitä lihavuuden aiheuttamia sairauksia, joista on saatu tietoa vasta myöhemmin. Jos mukaan otetaan lihavuuden osuus syöpien, lapsettomuuden, astman ym. hoidoista, kustannukset nousevat paljon suuremmiksi.

Edellä mainituissa laskelmissa on huomioitu vain lihavuussairauksien suorat kulut. Pekurinen toteaa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä johtuvien kustannusten olevan terveysmenoihin nähden moninkertaiset. Suomessa ja Skandinaviassa sairauslomia on vähintään 15 kiloa ylipainoisilla (BMI yli 30) henkilöillä 1,5 kertaa enemmän kuin  normaalipainoisilla, ja työkyvyttömyyseläkkeelle heitä jää 1,5 – 2 kertaa enemmän (2).

Miksi virustauteja torjutaan mutta kalorisairauksia ei?

Kuvittele tilannetta, jossa lihavuuden aiheuttamien sairauksien aiheuttajaksi olisi 1980-luvulla paljastunut aiemmin tuntematon virus. Lihavien määrä oli uhkaavasti nousussa. Edellä lueteltujen parinkymmenen lihavuussairauden uhka olisi käynnistänyt epidemian torjumiseksi vähintään yhtä mittavan tutkimustyön kuin HI-viruksen kohdalla. Ja tänä päivänä voisimme huokaista helpotuksesta, kun lihavuus olisi nujerrettu rokotteella tai lääkkeillä.

Mutta valitettavasti lihavuus johtuu niin arkisista asioista kuin ruuista ja juomista saaduista liikakaloreista.

Yhteiskunta olisi voinut jo kauan sitten ryhtyä suojelemaan kansalaisiaan lihottavilta kaloreilta, sillä liikakaloreiden lähteet tunnetaan hyvin (3). Sopivilla veroilla ja säädöksillä elintarvikkeiden kulutusta olisi ollut mahdollista suunnata vähemmän lihottavaan suuntaan.

Miksi virukseen reagoitiin välittömästi, mutta AIDS:a paljon tuhoisampien kalorisairauksien torjuntaan ei ole ryhdytty vieläkään? Tätä miljardin euron kysymystä tarkastelen seuraavissa blogeissani.

Kirjallisuutta

  1. Pekurinen M. Mitä lihavuus maksaa. Duodecim 2006;122:1213-4.
  2. Schmier JK, Jones ML, Halpern MT. Cost of obesity in the workplace. Scand J Work Environ Health 2006;32:5-11.
  3. Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015;131:1345-52. Lue artikkeli